LUNAN JATKO2-AGILITYTREENIT 27.5.2008
Luna oli ihan hirmu pätevä tänään!! :D Sellainen melko viileä keli, saatiin treenien lopuksi kasteleva kesäsadekin niskaan.
OHJATTU TREENI I
Tälle päivää treenattiin valsseja. Kyseessä melkoisen helppo valssin paikka, elikkäs putken päässä - joskin onnistuin kuitenkin ekalla kerralla sössimään, kun aivokapasiteetti automaattisesti tarjosi tuohon kohtaan mäkelöitä (persjättö). Upeasti mentiin silläkin ohjaussysteemillä. Rimat olivat 50cm korkeudella, viimeinen este oli okseri, jonka taaimmainen rima oli 55cm korkeudella, leveyttä okserilla kuitenkin vain ehkä 15-20cm. Olen erittäin tyytyväinen Lunan tämänpäiväiseen menoon! :) Luna hyppäsi hyvin ja lennokkaasti, eikä okserinkaan kanssa ollut minkäännäköisiä ongelmia. Lunassa oli omaksi itsekseen hyvin vauhtia ja intoa, menomme ei mennyt ollenkaan laiskaksi lönkyttelyksi.
Kolme toistoa taisimme tehdä oikealla kaartuvalla radalla, joista jokaisella Luna hyppäsi todella hyvin ja innokkaasti. Ekakerralla työnsin mukaan väkisin mäkelät, kolmannella kerralla saatiin suorituksesta tasoomme nähden hyvinkin sujuva. Luna ei kuitenkaan missään vaiheessa yrittänytkään ohittaa tai alittaa esteitä, vaan eteni kivasti.
Toisella kierroksella käännettiin esteiden suoritussuuntaa. Jälleen todistin olevani mäkelöihin jumiutunut lahopää, kun ekakerta meni sössimiseksi. Kuin väkisin vääntäydyin mäkelöille, josta samantien pyörähdin valssille, johon en kerinnyt, joten Luna lopetti etenemisen ja kertoi Niinalle haukku-ulisten kommentteja köpelöstä ohjaajasta. Saatiinpa hyvät valssitkin aikaiseksi. Tähänkin suuntaan taidettiin tehdä kolme toistoa. Luna oli todellakin aivan huippueläin! :D
OHJATTU II
Koska treenikerralla oli vain viisi treenaajaa, kun ryhmäämme oikeasti kuuluu seitsemän, jäi lopusta aikaa vielä hyvästi järjestää toisenlainenkin treeni. Jokaista koirakkoa kohti jäi siis käytänössä huomattavasti normaalia enemmän treeniaikaa. Järjesteltiin yhdeksän esteen huima sarja (pari aitaa, putki, kolme aitaa, putki, pari aitaa) - rata. Tässä vaiheessa sadekuuro oli jo kerinnyt kastella innokkaat agilitaajat ja puolentoista tunnin treenipätkä läheni loppuaan. Sanoin julkisesti kovaan ääneen, että nythän me ei tätä Lunan kanssa oteta, kun on mennyt treenit niin hienosti. Luna ei kuitenkaan kestä liian paljon toistoja, se väsyy, on kivempi lopettaa mielummin vähän liian aikaisin, kuin liian myöhään, jotta saadaan pidettyä himo päällä. Kuulutin, että nyt olen nöyränä. Niinpä niin....
Treenaamattomuuspäätöksestäni olin olevinani varma, vaikka kovasti kovasti teki mieli lähteä radalle. Laitoin Lunan autoon, kuin aikomuksena lopettaa tältä päivältä, otin Ursan hetkeksi kentälle, tein sen kanssa muutaman kerran kepit kuudella kepillä (vaikeat kulmat ja takaaleikkaus) ja hyppyytin muurin yli, jonka jälkeen vein sen autoon myös. Siinä vaiheessa iski mieliolo, lankeaminen - jos nyt kuitenkin... Voi pöh, itseäni!!
Periaatteessa treeni meni ihan kivasti, mutta Lunassa ei ollut sitä reippautta ja paloa, mikä sillä oli ollut päällä koko treenien ajan. Lunalla oli väsynyt ja märkä olo - kaikkensa antanut. Kovasti tsemppasin Lunaa, pidin meteliä sen ollessa putkessa ja kannustin, mutta silti menossa oli lönkyttelyn makua. Tottahan uu-kurvi on erityisesti kokemattomalle koiralle tiukka ja se hidastaa koiraa, jonka pitää miettiä miten jalkansa asettelee. Luna teki hienosti treeneissä hommia, vaan on niin pöhkö ja ahne ohjaaja.... Joka vielä etuilee, sama vika siis mitä Ursan kanssa, etuilen liikaa. Luna on kuitenkin hidas koira, jonka kanssa ei ole kiire seuraavalle esteelle, tärkeämpää on odotella ja tehdä yhdessä, sillä löytyy tekemisen palo touhuihin.
ITSENÄISET TREENIT
Itsenäisinä esteinä Aa (+ aita), muuri (+ aita) ja kepit.
Aata otin ensin yksittäisenä (ilman hihnaa ja avustajaa), nami maassa ja juoksukontaktina jatkaen. Mamma suoritti hienosti kolme toistoa, joiden jälkeen siirryttiin aidan taakse ja tehtiin sama aidan kanssa kummankin puolen. Annoin Lunalle mahdollisuuden irrota ja kyllähän se irtosikin luvan kanssa. :) Aidan rima oli 55cm korkeudella ja Luna leiskautti hienosti yli. Lähdettiin yhtäaikaa liikenteeseen, eikä Luna yhtään miettinyt mennäkö yli vai ali. Upeaa.
Aata suorittaessa kävi kiva juttu, kun palattiin onnistuneen suorituksen jälkeen esteiden alkuun, mutta Luna jäi jostain syystä aidan väärälle puolelle. Luna oli todella lähellä rimaa (vain n.5cm etäisyyttä) ja tiesin sen aivan varmasti mahtuvan riman alta (onhan se joskus tullut varmaan 40cm korkeudellakin olevan riman alta) ja tämän todennäköisesti tekevänkin. Osoitin sille, että kiertäisi esteen, vaan Lunapa yllätti... Loikkasi aivan paikaltaan ilman vauhtia ja erittäin läheltä rimaa riman YLI! :) Jotain mamman päässä raksuttaa, että ei mennäkään rimojen ali, vaan ne tulee ylittää. Tämäkin oli hieno askel eteenpäin.
Muurillakin oli kaverina aita. Ensin otin Lunan kanssa muurin kutsuhyppynä. En säätänyt nyt matalammalta, vaan ronskisti suorilta maximuurin kimppuun. Todella upeasti Luna siitä yli leiskauttikin. Kutsuhypyssä otti ihan pikkuaavistuksen takajaloilla tukea palikoista, palikoiden kuitenkaan liikkumatta. Seuraavaan yritykseen testattiin uutta tekniikkaa, lähdettiin Lunan kanssa yhtämatkaa - selvästi into ja hyppyvoima kasvoi. Otettiin myös muutama toisto aidan kanssa, Luna hyppäsi todella hienosti muurin massiivisuudesta huolimatta.
Kepeillä treenattiin taas totuttuun tapaan muutamaan eri otteeseen, jotta saadaan paljon toistoja treenikerralle, mutta ei samalla erää kuitenkaan. Neljällä ja kuudella kepillä tällä kertaa. Luna teki tämänkin esteen kanssa huippuhienosti töitä! Se on tajunnut jo jujun juonen. Namin perässä tekee nopesti ja melkeinpä voisin sanoa, että varmasti. Kokeiltiin myös miten Luna itse hakisi rytmiä ja keppivälejä, oikealta ohjaten parhaimmillaan tällä hetkellä menee niin, että itse olen selkä suorassa ja osoitan vastakkaisella kädellä (oikea) keppejä, jolloin Luna pujottelee. Ei kovin nopeasti, mutta kokoajan suorittaen. Pikkuhiljaa voi apuja vähentääkin - näemmä. Namikäden perässä pujotellessa eri ohjauspuolilla ei ole mitään eroa, eikä paljoaa siinäkään, kun Luna valitsee oikean aloitusvälin, mutta tässä itsenäisemmässä pujottelussa on vielä eripuolilla jonkin verran eroa. Ollan kuitenkin Lunan kanssa aivan alusta asti otettu täsmälleen yhtä paljon toistoja kummankin puolen, joten ei meillä vaikeaa puolta olekaan.
Luna oli ihan hirmu pätevä tänään!! :D Sellainen melko viileä keli, saatiin treenien lopuksi kasteleva kesäsadekin niskaan.
OHJATTU TREENI I
Tälle päivää treenattiin valsseja. Kyseessä melkoisen helppo valssin paikka, elikkäs putken päässä - joskin onnistuin kuitenkin ekalla kerralla sössimään, kun aivokapasiteetti automaattisesti tarjosi tuohon kohtaan mäkelöitä (persjättö). Upeasti mentiin silläkin ohjaussysteemillä. Rimat olivat 50cm korkeudella, viimeinen este oli okseri, jonka taaimmainen rima oli 55cm korkeudella, leveyttä okserilla kuitenkin vain ehkä 15-20cm. Olen erittäin tyytyväinen Lunan tämänpäiväiseen menoon! :) Luna hyppäsi hyvin ja lennokkaasti, eikä okserinkaan kanssa ollut minkäännäköisiä ongelmia. Lunassa oli omaksi itsekseen hyvin vauhtia ja intoa, menomme ei mennyt ollenkaan laiskaksi lönkyttelyksi.
Kolme toistoa taisimme tehdä oikealla kaartuvalla radalla, joista jokaisella Luna hyppäsi todella hyvin ja innokkaasti. Ekakerralla työnsin mukaan väkisin mäkelät, kolmannella kerralla saatiin suorituksesta tasoomme nähden hyvinkin sujuva. Luna ei kuitenkaan missään vaiheessa yrittänytkään ohittaa tai alittaa esteitä, vaan eteni kivasti.
Toisella kierroksella käännettiin esteiden suoritussuuntaa. Jälleen todistin olevani mäkelöihin jumiutunut lahopää, kun ekakerta meni sössimiseksi. Kuin väkisin vääntäydyin mäkelöille, josta samantien pyörähdin valssille, johon en kerinnyt, joten Luna lopetti etenemisen ja kertoi Niinalle haukku-ulisten kommentteja köpelöstä ohjaajasta. Saatiinpa hyvät valssitkin aikaiseksi. Tähänkin suuntaan taidettiin tehdä kolme toistoa. Luna oli todellakin aivan huippueläin! :D
OHJATTU II
Koska treenikerralla oli vain viisi treenaajaa, kun ryhmäämme oikeasti kuuluu seitsemän, jäi lopusta aikaa vielä hyvästi järjestää toisenlainenkin treeni. Jokaista koirakkoa kohti jäi siis käytänössä huomattavasti normaalia enemmän treeniaikaa. Järjesteltiin yhdeksän esteen huima sarja (pari aitaa, putki, kolme aitaa, putki, pari aitaa) - rata. Tässä vaiheessa sadekuuro oli jo kerinnyt kastella innokkaat agilitaajat ja puolentoista tunnin treenipätkä läheni loppuaan. Sanoin julkisesti kovaan ääneen, että nythän me ei tätä Lunan kanssa oteta, kun on mennyt treenit niin hienosti. Luna ei kuitenkaan kestä liian paljon toistoja, se väsyy, on kivempi lopettaa mielummin vähän liian aikaisin, kuin liian myöhään, jotta saadaan pidettyä himo päällä. Kuulutin, että nyt olen nöyränä. Niinpä niin....
Treenaamattomuuspäätöksestäni olin olevinani varma, vaikka kovasti kovasti teki mieli lähteä radalle. Laitoin Lunan autoon, kuin aikomuksena lopettaa tältä päivältä, otin Ursan hetkeksi kentälle, tein sen kanssa muutaman kerran kepit kuudella kepillä (vaikeat kulmat ja takaaleikkaus) ja hyppyytin muurin yli, jonka jälkeen vein sen autoon myös. Siinä vaiheessa iski mieliolo, lankeaminen - jos nyt kuitenkin... Voi pöh, itseäni!!
Periaatteessa treeni meni ihan kivasti, mutta Lunassa ei ollut sitä reippautta ja paloa, mikä sillä oli ollut päällä koko treenien ajan. Lunalla oli väsynyt ja märkä olo - kaikkensa antanut. Kovasti tsemppasin Lunaa, pidin meteliä sen ollessa putkessa ja kannustin, mutta silti menossa oli lönkyttelyn makua. Tottahan uu-kurvi on erityisesti kokemattomalle koiralle tiukka ja se hidastaa koiraa, jonka pitää miettiä miten jalkansa asettelee. Luna teki hienosti treeneissä hommia, vaan on niin pöhkö ja ahne ohjaaja.... Joka vielä etuilee, sama vika siis mitä Ursan kanssa, etuilen liikaa. Luna on kuitenkin hidas koira, jonka kanssa ei ole kiire seuraavalle esteelle, tärkeämpää on odotella ja tehdä yhdessä, sillä löytyy tekemisen palo touhuihin.
ITSENÄISET TREENIT
Itsenäisinä esteinä Aa (+ aita), muuri (+ aita) ja kepit.
Aata otin ensin yksittäisenä (ilman hihnaa ja avustajaa), nami maassa ja juoksukontaktina jatkaen. Mamma suoritti hienosti kolme toistoa, joiden jälkeen siirryttiin aidan taakse ja tehtiin sama aidan kanssa kummankin puolen. Annoin Lunalle mahdollisuuden irrota ja kyllähän se irtosikin luvan kanssa. :) Aidan rima oli 55cm korkeudella ja Luna leiskautti hienosti yli. Lähdettiin yhtäaikaa liikenteeseen, eikä Luna yhtään miettinyt mennäkö yli vai ali. Upeaa.
Aata suorittaessa kävi kiva juttu, kun palattiin onnistuneen suorituksen jälkeen esteiden alkuun, mutta Luna jäi jostain syystä aidan väärälle puolelle. Luna oli todella lähellä rimaa (vain n.5cm etäisyyttä) ja tiesin sen aivan varmasti mahtuvan riman alta (onhan se joskus tullut varmaan 40cm korkeudellakin olevan riman alta) ja tämän todennäköisesti tekevänkin. Osoitin sille, että kiertäisi esteen, vaan Lunapa yllätti... Loikkasi aivan paikaltaan ilman vauhtia ja erittäin läheltä rimaa riman YLI! :) Jotain mamman päässä raksuttaa, että ei mennäkään rimojen ali, vaan ne tulee ylittää. Tämäkin oli hieno askel eteenpäin.
Muurillakin oli kaverina aita. Ensin otin Lunan kanssa muurin kutsuhyppynä. En säätänyt nyt matalammalta, vaan ronskisti suorilta maximuurin kimppuun. Todella upeasti Luna siitä yli leiskauttikin. Kutsuhypyssä otti ihan pikkuaavistuksen takajaloilla tukea palikoista, palikoiden kuitenkaan liikkumatta. Seuraavaan yritykseen testattiin uutta tekniikkaa, lähdettiin Lunan kanssa yhtämatkaa - selvästi into ja hyppyvoima kasvoi. Otettiin myös muutama toisto aidan kanssa, Luna hyppäsi todella hienosti muurin massiivisuudesta huolimatta.
Kepeillä treenattiin taas totuttuun tapaan muutamaan eri otteeseen, jotta saadaan paljon toistoja treenikerralle, mutta ei samalla erää kuitenkaan. Neljällä ja kuudella kepillä tällä kertaa. Luna teki tämänkin esteen kanssa huippuhienosti töitä! Se on tajunnut jo jujun juonen. Namin perässä tekee nopesti ja melkeinpä voisin sanoa, että varmasti. Kokeiltiin myös miten Luna itse hakisi rytmiä ja keppivälejä, oikealta ohjaten parhaimmillaan tällä hetkellä menee niin, että itse olen selkä suorassa ja osoitan vastakkaisella kädellä (oikea) keppejä, jolloin Luna pujottelee. Ei kovin nopeasti, mutta kokoajan suorittaen. Pikkuhiljaa voi apuja vähentääkin - näemmä. Namikäden perässä pujotellessa eri ohjauspuolilla ei ole mitään eroa, eikä paljoaa siinäkään, kun Luna valitsee oikean aloitusvälin, mutta tässä itsenäisemmässä pujottelussa on vielä eripuolilla jonkin verran eroa. Ollan kuitenkin Lunan kanssa aivan alusta asti otettu täsmälleen yhtä paljon toistoja kummankin puolen, joten ei meillä vaikeaa puolta olekaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti