Kahdet treenit. Kellottamista sekä persjättöjä.

Viime viikon treenien raportointia en ole kerinnyt tekemään. Siitä siis pikaisesti.

URSA & HAIKKA - 1.-3.lk TREENIT ke 9.3.
kouluttaja: Tanja Virtanen

Tanjan treeneissä keskiviikkona oli radanpätkä Virran Raunon tuomaroimalta 2.lk radalta. Siitä hyvä pätkä, että eri kohtia pystyi viemään eri tavoilla, joten saatiin kellotettua mitkä ohjaustavat sopii itselle ja millä saa sen nopeimman suorituksen.

Radalta tehtiin pätkä 1-10.

1-3 välin tein Ursalle vasemmalta puolelta (sisäkaarre) vietynä, lähtö yhtäaikaa. Toisena tapana otin sylikäännön. Näistä nopeampi oli vienti. Lisäksi aikaa sai nipistettyä myös sillä, että hain Ursan ihan putken suulta ja mentiin yhdessä puomille. Hitaampi oli jos olin kauempana koiran tullessa putkesta ja odotin Ursan tulemista puomille. Varsin odotettu tulos tässä. Ursalle sopii se, että tehdään hommia yhdessä ja lähekkäin ja siten, ettei mun oma liike pysähdy, sillä silloin pysähtyy myös Ursa.

Haikan kanssa tein saman välin oikealta (ulkokaarre) vietynä ja muistaakseni (...?) myös kutsuna sylikäännön kautta. Jokatapauksessa vienti sopii Haikallekin kuin myös se, että vien myös esteiden välit eli hain sen putken suulta kohti puomia.

Myös pätkän 4-9 pystyi tekemään usemmalla tavalla. Ensimmäiseksi kokeilin vasemmalta vientiä eli puomi jäi ohjaajan ja koiran väliin. Tässä selkeä näyttö pituudelle ja samantien persjättö 6-hypylle ja irti tilanteesta. Katseella ja ohjauksella koira putkeen, itse oli tarkoitus olla jo pitkällä menossa kohti muuria. Oma linja muurin oikean puoleista tolppaa kohti, etäisyyttä 6-hypyllä, eteneminen ei puomin suuntaista. Kun pisti töppöstä toisen eteen ja ajoitus oli kutosella kunnossa niin hyvin kerkesi vekkaamaan muurin tiukaksi kohti 8-putkea.

Toinen ohjausmahdollisuus oli puomin oikea puoli (puoli vaihtui oikealle jo ennen puomia). Tässä takaaleikkaus pituudelle näyttö kutoselle ja rohkeasti putkeen. Koirat eivät edes vilkaisseet puomia. Tässä kerkesi oikealla ajoituksella ja rohkeudella molempien koirien kanssa persjätölle putken jälkeen tai takaaleikaten muurilla.

Ursan kanssa toimi nopeiten (aika otettiin putkesta putkeen), että otin persjätöllä putkesta ja vekkasin oikeaan suuntaan kohti 8-putkea. Toiseksi nopein oli ensimmäinen konsti (puomi tavallaan layeroitiin osittain) ja hitain oli takaaleikkaus muurille. Nämäkin oletettuja, joten näyttää siltä, että tiedän miten Ursa toimii. Edestä ohjaukset ja liikkeen hidastuminen hidastaa Ursaa. Sama juttu myös Haikan kanssa kyllä. Haikka teki hyvin hommia ja keskittyi, hienoa huomata, että koira jota on lähinnä vain viety ja ohjattu valsseilla osaa myös irrota ja toimia muilla ohjauskiemuroilla.

Itsenäisesti otin keppejä sekä vauhtia hakien, että vaikeita kulmia kokeillen.


URSA - KILPA-ryhmän YHTEISTREENIT to 10.2.2011
ei koulutajaa (Laura & Tiina)

Kilparyhmän kimppatreeneissä torstaina Ursan kanssa tehtiin Vitikaisen Tiian kurssilla ollutta (jolloin me emme olleet mukana) pätkää. Ohjauksellisesti otin kaikki mahdolliset kohdat persjättöinä. Yllättävän hyvin toimi ja vauhti säilyi hyvin alusta loppuun, vaikka ulkopuolelta (Laura ja Tiina katsoi meidän treenaamista) katsottuna kuulemma olin monessa paikassa vähän myöhässä (nämä perjätöt ja erityisesti niiden soveltaminen on meillä (mulla!) vielä opetteluvaiheessa).

Vaikeimmaksi paikaksi muodostui pussin jälkeinen elämä. Ensimmäisellä kerralla Ursa sotkeutui pussiin ihan täysin. Taitaa olla ihan ensimmäinen kerta, kun kävi näin. Vaikutuksilta vältyttiin eli Ursa oli episodin jälkeen oma reipas itsensä. Se, että lähdin peruuttamalla väistämään keppejä ja valssasin/tein persjätön hypyn jälkeen kyllä toimi, mutta hyvä siitä ei tullut. Parempi vaihtoehto oli tehdä persjättö muurille ja ottaa seuraavat hypyt koira vasemmalla ulkokaarteessa. Tässä sai vain säätää ajoitusta tosissani. Vähän vekata muurille ja persjättö ajoissa. Kerta kerralta saatiin kurvia lyhyemmäksi, mutta vieläkin olisi voinut parantaa.

Muuten jäi kyllä hyvä mieli. Jokainen kerta kun uskallan viljellä nuita persjättöjä, sitä paremmin ne rupeaa sujua ja sen paremmin onnistutaan niillä myös kisoissa.

Sylkkärisäätöä ja putki-muuri-pyörityksiä.

URSA & HAIKKA - 1.-3.lk TREENIT ke 2.3.
kouluttaja: Tanja Virtanen

Lyhyesti eilisistä treeneistä.

Molempien koirien osalla tuli esille, että ohjaaja ei oikein keskity sylikäännöksissä oikeintekemiseen. Erityisesti Ursan kanssa oletan, että Ursa tekee oikein, enkä malta itse tehdä oikein. Sylikäännös (ja poispäinkäännös) tapahtuu ohjaajan lähellä. Oma pää vain ei tahdo kestää sitä, että rauhassa käännän koiran ja sen jälkeen osoitan mitä pitää tehdä. Omat sylkkärit on vähän sellaisia kaukaa huiskaisuja. Ursa kääntyy kyllä, mutta ihanteellisia kurveja tällä huiskis-tyylillä ai saa. Toinen tyylivirheeni on se, että ahdistan hirveästi esteiden lähelle, enkä anna koiralle tilaa. Tämä on ennenkin tullut esille. Ursa kestää sen, että painostan lähelle, mutta suorittamisesta tulee rennompaa ja varmempaa molemmille silloin, kun muistan pitää etäisyyttä esteisiin.

Haikan kanssa keskityin paremmin oikeintekemiseen, kun tiedän ettei se osaa vielä kunnolla näitä edestäkääntymisiä. Toisaalta tämän myötä tulin ajatelleeksi, että ehkei kyse ole siitä, etteikö Haikan kanssa pystyisi näitäkin ohjaustyylejä käyttämään, sen kanssa vaan pitää tehdä vielä enemmän oikein mitä Ursan kanssa... Haikan kanssa keskityin siihen, että sillä on tilaa hypätä (tiedostan, että se on iso koira, joka ei toimi kuin tilan kanssa) ja käänsin sen ihan rauhassa ympäriasti lähellä, vähän taaksepäin askeleen kanssa peruuttaen. Saatiin kehuja ja sen myötä sitten nousi pissa päähän ja rupesin olettaamaan: "Kyllähän se Haikka osaa!" ja niin taas tuli takapakkia siinä, että olisin malttanut odottaa koiran ihan lähelle. Pitää mielikuvaharjoitella tätä paljon ja ottaa toistoja namin kanssa.

Muuten meni hienosti treenit. Luottamusta vain peliin. Erityisen iloinen olin molempien koirien kohdalla siihen, että sain puomilta (9. este) tullessa molemmat hienosti poispäinkäännöllä esteen taakse ja siitä putkeen puomin layeroiden. Pientä suorituslinjan korjausta sain tehdä omassa liikkumisessa, rohkeasti tilaa koiralle, itse pystyi jäämään etäämmälle ja sai siten loogisemmin juoksulinjan suoraksi puomin oikeaa puolta, ei tarvinnut niin väistellä puomia. Alitajuinen pelko varmaan siitä, että koira lähtee puomille. Mitä varmemmalla otteella ohjaa, sitä paremmin tulee onnistuneita ja vapaita suorituksia.

Pientä säätöä sai tehdä myös 2-hypyllä. Onnistuihan tuo kohta, mutta itselle tuli enempi kiire. Säädin siis valssia enemmän putken suuta kohti 2- & 3-esteiden välissä, kun sen voi tehdä siellä 2-hypyn puomin puoleisen siivekkeen ulkopuolella, jotta omaa liikettä riittää puttaamaan koira putkeen.

Ursalle (ja erityisesti siis mulle) kotiläksynä sylikäännökset (keskityttävä nyt siihen, että ne tapahtuu lähellä) ja Haikalle esteille irtoamiset. Eli pari siivekettä ensin toisiaan lähellä ja sitten kauempana. Idena, että pyöritään koiran kanssa siinä keskellä, kun käsi on kropan lähellä, koira pysyy lähellä, kun käsi lähtee etäämmälle, koira lähtee sitä myöten kiertämään siivekkeitä (tätä katsoin joskus Leinoten Janitan videolta, käytännössä en ole toteuttanut koskaan). Tässä voi sitten yhdistää mukaan valssit, persjätöt, takaaleikkaukset jne. sekä liittää mukaan neliön jokaiselle sivulle siivekkeet, joita kierretään erilaisin kuvioin, esim. kasia.

Hyvät treenit oli! Kiitos Tanja!

Agilitytauon jälkeistä taikaa.

HAIKKA - AVOIN RYHMÄ KILPAILEVILLE su 27.2.
kouluttaja: Julia Kärnä

Saatiin Haikan kanssa yksityisopetusta... Muita ei siis tullut Julian vetämään avoimeen ryhmään. Pureuduttiin ongelmakohtiin.

Takaaleikkaus tuntuu Haikan kanssa kankealta ja sitähän se oli nytkin. Pakottamalla ja taistelemalla Haikan saa kääntymään edestä, mutta sujuva ohjustapa se ei ole. Ensin tehtiin hypyltä putkeen takaaleikkauksia ja sen jälkeen rakennettiin yhteensä viidestä hypystä "siksak", perinteinen harjoitus, jolla tehtiin takaaleikkauksia molempiin suuntiin. Itse saa olla tosi ajoissa kääntämässä peräsintä, jotta tuo "valtamerilaiva" saadaan kääntymään oikeaan suuntaan.

Samaa siksakkia tehtiin myös persjätöillä. Tämä oli vielä asteen haastavampaa, helposti onnistuin ajamaan Haikan viimeisestä hypystä ohi. Oma kroppa sai näyttää Haikalle käännökset todella selkeästi ja ajoissa (= aina siivekkeiden kohdalla), jotta koira kääntyi. Ihan en ole tottunut tällaiseen kovaan koiran kalasteluun, liioiteltuihin käännöksiin ja taisteluun. Hirmuisen kuuliainenhan Haikka on, mutta vähän kankea - erityisesti siihen nähden mitä olen viimeaikoina tottunut Haikkaan nähden pikkuista Ursaa viemään.

Haikka opettaa kyllä minut ajoittamaan käännökset oikein, jotta säästytään siltä, että koira hyppää kauas ja kääntyy vasta hypyn jälkeen oikeaan suuntaan. Haikan kanssa saa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että kääntäminen tapahtuu ennen hyppyä ja oikeaan suuntaan jo seuraavaa estettä ajatellen, muuten ohjauslinjat karkaa armottomasti.

Alkutreeneistä oli nähtävillä pientä aadeehoodeilua ja ksekittymiskyvyttömyyttä, mutta siitä päästiin kyllä, kun treenit etesivät. Alku oli vähän sellaista, että Haikka hääräsi, seurasi jotenkuten ohjausta ja loikki esteet tyyliin "Oho, tuollainen on tuossa edessä, kai se pitää hypätä!" Radan lukemisesta ei ollut juuri merkkiäkään. Agilitytauon taikaa! ;) Intoahan tuolla tyypillä kyllä on.

Tiedä sitten onko tauon tekemää agilityssa tarvittavien lihasten olemattomuutta, mutta tuntui, että Haikalla meni aikaa ja tarmoa hyppyihin keskittymiseen ja osittain siksi sen kääntäminenkin oli vaikeaa (Haikka tuntui keskittyvän hyppäämiseen, eikä ohjaukseen).

Tehtiin hyppytekniikkatreeniä, joka olikin ihan kiinnostavaa. Ensin kolme 25cm korkuista pikkuhyppyä kuuden kengän mitan päässä toisistaan ja sitten normaalilla estevälillä neljäs. Kaikkien rimat ihan matalalla. Haikka suoran päähän ja rauhallisella kutsulla palkalle. Ensimmäiset suoritukset olivat hämmentäviä jänisloikkia, Haikka keskittyi kovasti osuakseen lyhyihin esteväleihin ja käytti hommaan tarpeettomasti energiaa. Hyppyjen linja parani muutaman toiston myötä.

Samaan hyppytekniikkaan liittyen "kaarreajoa" eli kolme hyppyä kaarella, jälleen esteiden väki kuusi kengänmittaa (n.1,5m). Vasemmalle taipui paremmin kuin oikealle. Kovasti herra hommaan keskittyi ja nojasi kyllä painoaan sisäkaarteelle kuten kuuluukin. Oikealle kaartaessa kynnet rapsui vähän rimoihin, joten kehonhallinta ei ollut ihan priimaa tälle puolelle. Kiinnostavaa kaikkiaan.

Itsenäisesti otin Haikan kanssa puomia siten, että alastulolla nami "Koske." ja siitä vapautus lelulle. Tuntui toimivan ja toi Haikan suoritukseen napakkuutta, ei varastellut kuten lauantain itsenäistreeneissä. Myös keppejä otin lelulle, molemmin puolin, hyvin rupeaa kestää vedätystä ja takaaleikkauksia.

Sylikääntöjä tehtiin molempiin suuntiin yhdellä hypyllä siivekkeen ympäri. Alkukankeuden jälkeen toimi, vaikka Haikka pitää kääntää aika kaukana takana, sillä sen kroppa on pitkä, eikä se käänny ihan pennin päällä.


URSAN ITSENÄISET AGIT

Koska Ursa odotteli autossa, otin senkin kanssa jotain pientä, vaikken varsinaisesti sitä treenannutkaan Julian ohjastuksessa. Tehtiin jälleen keppejä ja kontakteja, ihan perinteistä.

Kokeilin myös hyppytekniikkaharjoitteita Ursan kanssa. Meni pipariksi. Ei Ursa energiaa varsinaisesti tuhlannut, kaareajot onnistui hyvin, mutta suoralla meni pipariksi. Ursan ratkaisu hommaan oli se, että ensin ekan riman yli ja sitten 2. ja 3. riman yli yhtäaikaa. Tyyppi hyppäsi pituutta siis. Muutamalla toistolla sain sille hommaan vähän malttia, mutta ihan tohkeissaan se suoritti, eikä tainnut ihan tajuta, mitä tässä oikeasti siltä vaaditaan...

Koko konkkaronkka reeneissä.

ITSENÄISET TREENIT NELJÄLLE la 26.2.
itsenäinen treeni

Eilen käytin yhteensä neljää koiraa hallilla...

Hipan ja Lunan kanssa otin keppejä härpäkkeillä, Ursan ja Haikan kanssa tein kontakteja, keppejä sekä pientä radanpätkää - lähinnä kokeiltiin Raunon kurssilla esille tullutta aloitusta niin, että ohjaaja on kauempana, molemmat tajusivat kyllä homman juonen.

Luna

Mammakin liitää piiiiiitkästä aikaa. :)

4 tai 5 toistoa neljällä kepillä, ensin oikealta ohjattuna ja sen jälkeen myös vasemmalta. Mammaa eivät verkot hirvittäneet, joskin ekalla kerralla loikkasi vähän vaarallisen oloisesti pois verkkojen yli. Rauhoitin tilannetta ja hyvin haki namikipolle.

Siirryttiin kahdelletoista kepille. Ensimmäiseeä suorituksessa oli vähän hämillään ja pyrki kääntymään takaisin. Kannustin kuitenkin jatkamaan ja oikea sävel löytyi. Pystyi ottamaan molemmilta puolilta. Rupesi selkeästi hakemaan jo pujottelun rytmiä. Namikiponkin sai siirrettyä verkkojen ulkopuolelle.

Hippa

Hipalla samanlainen systeemi kuin Lunalla. Muutama toisto ensin neljällä kepillä ja sen jälkeen pian kokonaisille kepeille. Hippakin tajusi jutun juonen ja ihan ensimmäisten kertojen epäröinnin jälkeen rupesi tekemään todella hyvin ja itsenäisesti. Luulen tämän tavan sopivan erityisesti Hipalle, jolle pitää saada mahdollisimman itsenäiset estesuoritukset silmäpuolisuutensa takia.

Ensimmäisen session jälkeen treenasin väliin Ursan ja Haikan ja sen jälkeen toin Hipan vielä uudelleen kepeille. Pieni mietintätauko autossa oli vienyt kaikki kankeudet mennessään ja Hippa eteni todella varmasti namikipolle molemmin puolin ohjattuna. Namikipon sai myös Hipan osalla siirtää verkkojen ulkopuolelle.

Hyvän oloinen keppien opetus-systeemi.

Ursa

Keppejä ja kontakteja viimeaikaiseen tapaan. Irtoamista Aalle siten, että namikippo oli Aan jälkeen vasta seuraavan hypyn takana. Hyvin malttoi odottaa silti vapautuskäskyä. Poispäinkäännöksiä hypyn taakse.

Haikka

Haikalla oli aluksi vähän kepit hukassa, mutta maltilla kun mentiin, niin sain palkattua ja lopulta palkkasin keppien päätyttyä heittämällä lelun eteenpäin. Hyvin tulee poikaan vauhtia.

Puomin alastuloa varasti, pysähtyi kyllä syömään namin, mutta ei odottanut vapauttavaa käskyä. Napakkuutta tähän. Haikka ei kestä vielä ihan sellaista etäisyyttä kontaktilla, joten pitää muistaa Ursan ja Haikan erot, eikä olettaa niin paljon. Ylöstulolle laitoin vaihdellen namin, jolloin paremmin totteli rytmiä rikkovaa "Haikka" -"käskyä".

Radanpätkällä etäisyys toimii hyvin, joten Raunon kurssilla esille tullut aloitus onnistui hienosti molemmin puolin. Takaaleikkauksissa on yllättäviä ongelmia, tämän osittain olin jo aikaisemmin huomannutkin, Haikalle tuottaa vaikeuksia kaikki edestä kääntymiset: sylikääntö, poispäinkääntö ja takaa-leikkaukset.

Päästiinpä nyt kuitenkin Haikankin kanssa avaamaan vähän päätä kolmen kuukauden agilitytauon jälkeen.