URSA - LAUKAn AGILITYKISAT 28.11.2010, Laukaa
tuomari: Johanna Wütrich
A-kisa, maxi3, tulos 0/-4,22, sij. 6./35 (nopeus 3,77m/s)
B-kisa, maxi3, tulos 5/-4,72, sij.xx./xx (nopeus 3,78m/s)
Varsin hyvät ja sujuvat radat olivat nämä, molemmat. Ekaradalta oli maaliin tullessa pieni epäilys, josko saatiin kontaktin alastulolta vitonen, mutta ei saatu. Hyvä, hyvä!
Toisen radan kontaktit olivat paremmat, huomiota saava seikka: juoksin puomin ohi suoraan ottaen etäisyyttä, Ursa otti kontaktipinnan kaikilla tassuilla, eikä hypähdystä tullut tähän ollenkaan. Virhe tuli kolmanneksi viimeiseltä aidalta, rima tuli alas. Aidalla piti kääntää aika tiukkaan putkelle, saattoi olla, että käänsin Ursaa riman päällä käskyttäen ja siksi tuli rima alas. Olisi vain pitänyt malttaa tässäkin...
Pakkasta oli tänäänkin, mutta muuten lämpimänä pysyminen oli eilistä helpompaa. Pakkasasteita oli muutama vähemmän kuin eilen (-12-16) siten, että ilta oli leudompi. Ei tuullut niinkuin eilen, joten ei ollut ihan niin raakaa. Ursa oli Haikan kisojen ajan kotona ja hain sen kakkosten ja kolmosten starttien välissä. Auto oli piuhassa ja sisätilanlämmitin pöhötti siten, että koiran tohti jättää paremmalla omatunnolla autoon odottelemaan.
sunnuntai 28. marraskuuta 2010
Hyytävät kotikisat.
URSA - JATin AGILITYKISAT 27.11.2010, Laukaa
tuomari: Johanna Nyberg
A-kisa, maxi3, tulos 0/-1,22, sij. 5./36 (nopeus 3,67m/s)
B-kisa, maxi3, tulos 5/-1,55, sij.7./xx (nopeus 3,68m/s)
Päivän ekarata oli oikein sujuva ja hyväfiiliksinen. Puomi oli vähän hidas, jostain syystä Ursa rupesi himmailemaan alastulo-osan puolessa välissä sen sijaan, että olisi tullut reippaasti alas asti. Myös kepeille mennessä matkaan tarttui aivan aavistuksenomainen ylimääräinen 'en-ole-ihan-siinä-missä-minun-pitäisi-olla' -olo. Treenikavereiden kommenteissa saatiin kyllä kehuja sujuvuudesta ja siitä, että ohjauslinjat olivat hyviä ja vauhti pysyi tasaisena kokoajan.
Tokarata oli myöskin varsin hyvä, pieniä epäsujuvuuksia lukuunottamatta. Tein alkuohjaukset vähän eritavalla kuin muut. Ursa oli 8:lle esteelle asti (tai tarkemmin ajatellen kyllä ihan kepeille (este 11) ) vasemmalla puolellani. Pussi siis päällejuoksuna. Se ei ollut niin hyvä tapa kuitenkaan, kuin mitä mietin, Ursa kerkesi haukahtaa kerran kysyvästi ja itse jouduin työntämään vähän liikaa, vaikka ihan edettiin kokoajan oikeaan suuntaan. Lopputuloksena radalta vitonen. Kepeille tultiin aivan avoimesta kulmasta ja tarkoitus oli tehdä se ohjattuna. Pääsin ihan hyvin irti Ursasta, joten ehdin ohjauskohtaan ihan hyvissä ajoin, vaan silti meni ohjattu pujottelu pipariksi. Vaikka ollaan tehty näitä kyllä joskus paljonkin, niin tarkemmin ajatellen, ollaan viimeksi käytetty tätä tyyliä treeneissä tai kisoissa viimeksi kesällä. Kaipa ne taidot oli vähän hukassa ja Ursa ymmällään. Jouduin korjaamaan kepeilletulon, josta virhe. Loppu ok. (Joskin 16-putkesta Ursaa 17-hypylle viedessäni kantapääni kävi pari senttiä puomin puolella, tunsin sen kantapääni alla. Mietin, että tästä joku tarkka tuomari olisi kyllä sakottanut, mutta tällä kertaa se meni silmien ohi ilmeisestikin.)
Kontaktit olivat hyviä tänään (eilen). Varsinkin viimeisen radan puomin ylösmeno oli juuri sellainen, kun toivon sen tulevaisuudessakin olevan. Aivan pieni pysähdys ja siitä reippaasti käskyllä etenemään.
Pakkasta oli 10-15 astetta siten, että se kiristyi iltaa kohti mennessä. Oma päivä oli tosi pitkä, kun ensin vein Haikkaa kakkosissa ja sen jälkeen Ursaa kolmosissa, niin kisapaikalla (Polleparkki, Laukaa) tuli oltua tuntikausia. Palelsi. Ursa oli mukana koko päivän, joten takuulla sekin oli jäässä. Koiran ja itseni lämpimänä pitäminen oli haastavaa. Lenkillä ja radalla kyllä veri rupesi kiertämään, mutta se jämähti aika pian, kun oli paikallaan. Huomiseksi on luvattu vielä hyytävämpää keliä, kun samalla paikalla on LAUKAn järjestämät kisat. Katsotaan miten selvitään haasteista.
tuomari: Johanna Nyberg
A-kisa, maxi3, tulos 0/-1,22, sij. 5./36 (nopeus 3,67m/s)
B-kisa, maxi3, tulos 5/-1,55, sij.7./xx (nopeus 3,68m/s)
Päivän ekarata oli oikein sujuva ja hyväfiiliksinen. Puomi oli vähän hidas, jostain syystä Ursa rupesi himmailemaan alastulo-osan puolessa välissä sen sijaan, että olisi tullut reippaasti alas asti. Myös kepeille mennessä matkaan tarttui aivan aavistuksenomainen ylimääräinen 'en-ole-ihan-siinä-missä-minun-pitäisi-olla' -olo. Treenikavereiden kommenteissa saatiin kyllä kehuja sujuvuudesta ja siitä, että ohjauslinjat olivat hyviä ja vauhti pysyi tasaisena kokoajan.
Tokarata oli myöskin varsin hyvä, pieniä epäsujuvuuksia lukuunottamatta. Tein alkuohjaukset vähän eritavalla kuin muut. Ursa oli 8:lle esteelle asti (tai tarkemmin ajatellen kyllä ihan kepeille (este 11) ) vasemmalla puolellani. Pussi siis päällejuoksuna. Se ei ollut niin hyvä tapa kuitenkaan, kuin mitä mietin, Ursa kerkesi haukahtaa kerran kysyvästi ja itse jouduin työntämään vähän liikaa, vaikka ihan edettiin kokoajan oikeaan suuntaan. Lopputuloksena radalta vitonen. Kepeille tultiin aivan avoimesta kulmasta ja tarkoitus oli tehdä se ohjattuna. Pääsin ihan hyvin irti Ursasta, joten ehdin ohjauskohtaan ihan hyvissä ajoin, vaan silti meni ohjattu pujottelu pipariksi. Vaikka ollaan tehty näitä kyllä joskus paljonkin, niin tarkemmin ajatellen, ollaan viimeksi käytetty tätä tyyliä treeneissä tai kisoissa viimeksi kesällä. Kaipa ne taidot oli vähän hukassa ja Ursa ymmällään. Jouduin korjaamaan kepeilletulon, josta virhe. Loppu ok. (Joskin 16-putkesta Ursaa 17-hypylle viedessäni kantapääni kävi pari senttiä puomin puolella, tunsin sen kantapääni alla. Mietin, että tästä joku tarkka tuomari olisi kyllä sakottanut, mutta tällä kertaa se meni silmien ohi ilmeisestikin.)
Kontaktit olivat hyviä tänään (eilen). Varsinkin viimeisen radan puomin ylösmeno oli juuri sellainen, kun toivon sen tulevaisuudessakin olevan. Aivan pieni pysähdys ja siitä reippaasti käskyllä etenemään.
Pakkasta oli 10-15 astetta siten, että se kiristyi iltaa kohti mennessä. Oma päivä oli tosi pitkä, kun ensin vein Haikkaa kakkosissa ja sen jälkeen Ursaa kolmosissa, niin kisapaikalla (Polleparkki, Laukaa) tuli oltua tuntikausia. Palelsi. Ursa oli mukana koko päivän, joten takuulla sekin oli jäässä. Koiran ja itseni lämpimänä pitäminen oli haastavaa. Lenkillä ja radalla kyllä veri rupesi kiertämään, mutta se jämähti aika pian, kun oli paikallaan. Huomiseksi on luvattu vielä hyytävämpää keliä, kun samalla paikalla on LAUKAn järjestämät kisat. Katsotaan miten selvitään haasteista.
perjantai 26. marraskuuta 2010
Jaksaa, jaksaa!
URSA - 3.LK KILPAILEVIEN AGITREENIT 25.11.2010
kouluttaja: Jari Hokkanen
Päivi oli toivonut tällaista ilmeisistikin Janitan ja Jaakon treeniä, joka oli kyllä suhteellisen hurja... Ursan kanssa vielä sentään jotenkuten kerkeää, sääliksi käy nopeampien koirien ohjaajia (mutta ei niitä, joiden koirat hakee upeasti suljettuun keppikulmaan).
Alkuosa vielä oli aikalailla helppoa kauraa (4-putkeen vein väliin jäävän hypyn ulkokautta, moni layeroi tämän kohdan, mutta meille se on hankalampaa. Homma onnistui hyvin, Ursan kanssa mahtuu tekemään, se ei väistä ohjaajaa, joten kaarros oli kaikesta huolimatta tiukka putkella.) Vaikein kohta oli keritä kahdesta suorasta putkesta huolimatta koiran edelle ja ohjaamaan sitä pujotteluun. Ursalla tämäntyyppinen rata kyllä onnistuu, mutta kyllä se kovastikin paljon kerkesi kysyä toisen putken ja keppien alun välissä, jäihän siihen väliin pitkä kuljetus ja matkaa sellainen noin 10m. Poispäinkäännöt toimi 11-hypyllä ja kepeillä. Omalla hätiköimiselläni, kiirehtimiselläni sain aikaan sen, että ekakierroksella Ursa tiputti 6-hypyn riman sekä keppien jälkeisen 15-hypyn riman. Molemmissa kohdissa aavistuksen omainen maltti toisella kierroksella piti rimat ylhäällä.
Puomin kontaktit Ursa otti molemmilla kerroilla upeasti. Napakka ylösmeno, vaikka alla oli jo 15 muuta estettä, jotta kierroksetkin olivat kiitettävästi nousseet. Toisella kierroksella oma kunto ei meinannut enää kestää, joten koska oma vauhti oli jolkottelua, myös Ursa jolkotteli Täytyy muistaa, että Ursa tekee juuri niin paljon ja niin täysillä, kuin mitä itsekin teen. Eipäs siis löysäillä siellä rapakuntoinen ohjaaja, vaan lähdetään lenkille kartuttamaan huippukuntoa!
Aata otettiin itsenäisenä, hyvin toimii, kun itse pysyttelen rinnalla, kun Ursa suorittaa, etten heti ota hirveästi välimatkaa. Napakka iloinen "Alas-alas." ja kädellä näyttö, heilautus ohimennessä, niin alastulot olivat tosi hyviä. Yksittäisellä hypyllä otettiin saksalaista molempiin suuntiin, sekä treenattiin flippiä. Ursa lähtee tapansa mukaan näihin hyvin, mujtta omaa liikkumista pitää näiden toistojen mukana hakea.
Viimeiset syyskauden treenit, viimeiset Viherlandialla treenattavat treenit - ikinä. Ensi vuoden alusta päästään omaan halliin, ei tarvitse roudata esteitä, muuttaa 3kk välein paikasta toiseen tai kärsiä huonoista treenialustoista. Otti koville tuo Kukkiksen pehmeä hiekkapohja, pehmeys oli luokkaa beachvolleykenttä... Ainakin jalkalihaksia kehittyi (kai, ehkä, toivottavasti).
kouluttaja: Jari Hokkanen
Päivi oli toivonut tällaista ilmeisistikin Janitan ja Jaakon treeniä, joka oli kyllä suhteellisen hurja... Ursan kanssa vielä sentään jotenkuten kerkeää, sääliksi käy nopeampien koirien ohjaajia (mutta ei niitä, joiden koirat hakee upeasti suljettuun keppikulmaan).
Alkuosa vielä oli aikalailla helppoa kauraa (4-putkeen vein väliin jäävän hypyn ulkokautta, moni layeroi tämän kohdan, mutta meille se on hankalampaa. Homma onnistui hyvin, Ursan kanssa mahtuu tekemään, se ei väistä ohjaajaa, joten kaarros oli kaikesta huolimatta tiukka putkella.) Vaikein kohta oli keritä kahdesta suorasta putkesta huolimatta koiran edelle ja ohjaamaan sitä pujotteluun. Ursalla tämäntyyppinen rata kyllä onnistuu, mutta kyllä se kovastikin paljon kerkesi kysyä toisen putken ja keppien alun välissä, jäihän siihen väliin pitkä kuljetus ja matkaa sellainen noin 10m. Poispäinkäännöt toimi 11-hypyllä ja kepeillä. Omalla hätiköimiselläni, kiirehtimiselläni sain aikaan sen, että ekakierroksella Ursa tiputti 6-hypyn riman sekä keppien jälkeisen 15-hypyn riman. Molemmissa kohdissa aavistuksen omainen maltti toisella kierroksella piti rimat ylhäällä.
Puomin kontaktit Ursa otti molemmilla kerroilla upeasti. Napakka ylösmeno, vaikka alla oli jo 15 muuta estettä, jotta kierroksetkin olivat kiitettävästi nousseet. Toisella kierroksella oma kunto ei meinannut enää kestää, joten koska oma vauhti oli jolkottelua, myös Ursa jolkotteli Täytyy muistaa, että Ursa tekee juuri niin paljon ja niin täysillä, kuin mitä itsekin teen. Eipäs siis löysäillä siellä rapakuntoinen ohjaaja, vaan lähdetään lenkille kartuttamaan huippukuntoa!
Aata otettiin itsenäisenä, hyvin toimii, kun itse pysyttelen rinnalla, kun Ursa suorittaa, etten heti ota hirveästi välimatkaa. Napakka iloinen "Alas-alas." ja kädellä näyttö, heilautus ohimennessä, niin alastulot olivat tosi hyviä. Yksittäisellä hypyllä otettiin saksalaista molempiin suuntiin, sekä treenattiin flippiä. Ursa lähtee tapansa mukaan näihin hyvin, mujtta omaa liikkumista pitää näiden toistojen mukana hakea.
Viimeiset syyskauden treenit, viimeiset Viherlandialla treenattavat treenit - ikinä. Ensi vuoden alusta päästään omaan halliin, ei tarvitse roudata esteitä, muuttaa 3kk välein paikasta toiseen tai kärsiä huonoista treenialustoista. Otti koville tuo Kukkiksen pehmeä hiekkapohja, pehmeys oli luokkaa beachvolleykenttä... Ainakin jalkalihaksia kehittyi (kai, ehkä, toivottavasti).
perjantai 19. marraskuuta 2010
Kisatreenit, treenikisat.
URSA - 3.LK KILPAILEVIEN AGITREENIT 18.11.2010
kouluttaja: Jari Hokkanen
Jari laittoi treenin etukäteen sähköpostilla (kuten tapanaan on). Kyseessä oli jokin Virran Raunon Virossa tuomaroima pätkä, joka otettaisiin treeneissä kisanomaisesti läpi, jonka jälkeen hinkattaisiin heikot kohdat treenaten. Meidän tulos "kisaradalta" oli HYL.
Kisarataosuudella meidän meno tyssäsi keppien jälkeen hylkyyn, kun Ursa bongasi 3-hypyn. Jatkettiin muuten rata loppuun ihan ok meiningillä.
Treeniosuudessa sain tuon hyllytyskohdan kyllä samantien haltuun, Ursaa piti vain vähän enemmän sitoa keppien jälkeen, jolloin vekki putkeen toimi oikein hyvin. Ongelmaksi muodostui kuitenkin kaikkein eniten 14-hyppy. Ursa on erittäin hyppyvarma, mutta jostain syystä tämä rima tippui useasti treeniä tehdessä. Jonkun verran vaikutti se, jos itse olin liian lähellä hyppyä, mutta sekään ei tuntunut olevan ihan 100% varma syy riman tiputuksiin. Rima tippui vaikka oma ohjaus oli ihan kunnossakin. Lopulta päädyttiin, että todennäköisesti, koska Viherlandian tämän hetkinen pohja on hyvin hyvin pehmeä, pohja luisti Ursan tassujen alla niin, ettei se saanut sopivaa ponnistusvoimaa joka kerralla alleen.
Ei mitään superupeaa fiilistä tämän päivän treeneistä, sellaista perus-settiä....
ITSENÄINEN OSUUS
Itsenäisenä otin lähinnä keppejä namikipolle, sekä hyppyytin vapaana olevia rengasta ja muuria sekä otin keinun pariin kertaan. Mitään tekniikkapätkääkään en jaksanut rakentaa. Iltavuoro töissä oli puristanut mehut.
kouluttaja: Jari Hokkanen
Jari laittoi treenin etukäteen sähköpostilla (kuten tapanaan on). Kyseessä oli jokin Virran Raunon Virossa tuomaroima pätkä, joka otettaisiin treeneissä kisanomaisesti läpi, jonka jälkeen hinkattaisiin heikot kohdat treenaten. Meidän tulos "kisaradalta" oli HYL.
Kisarataosuudella meidän meno tyssäsi keppien jälkeen hylkyyn, kun Ursa bongasi 3-hypyn. Jatkettiin muuten rata loppuun ihan ok meiningillä.
Treeniosuudessa sain tuon hyllytyskohdan kyllä samantien haltuun, Ursaa piti vain vähän enemmän sitoa keppien jälkeen, jolloin vekki putkeen toimi oikein hyvin. Ongelmaksi muodostui kuitenkin kaikkein eniten 14-hyppy. Ursa on erittäin hyppyvarma, mutta jostain syystä tämä rima tippui useasti treeniä tehdessä. Jonkun verran vaikutti se, jos itse olin liian lähellä hyppyä, mutta sekään ei tuntunut olevan ihan 100% varma syy riman tiputuksiin. Rima tippui vaikka oma ohjaus oli ihan kunnossakin. Lopulta päädyttiin, että todennäköisesti, koska Viherlandian tämän hetkinen pohja on hyvin hyvin pehmeä, pohja luisti Ursan tassujen alla niin, ettei se saanut sopivaa ponnistusvoimaa joka kerralla alleen.
Ei mitään superupeaa fiilistä tämän päivän treeneistä, sellaista perus-settiä....
ITSENÄINEN OSUUS
Itsenäisenä otin lähinnä keppejä namikipolle, sekä hyppyytin vapaana olevia rengasta ja muuria sekä otin keinun pariin kertaan. Mitään tekniikkapätkääkään en jaksanut rakentaa. Iltavuoro töissä oli puristanut mehut.
torstai 11. marraskuuta 2010
Irtoamista, layerointia, takaakiertoja, saksalainen...
URSA - 3.LK KILPAILEVIEN AGITREENIT 11.11.2010
kouluttaja: Jari Hokkanen
Menin vajaa viikko sitten lupaamaan, että olen valmis tekemään kehittymisemme eten mm. sen, että rupean pitämään treenipäiväkirjaa tiuhemmin mitä ihan viime aikoina on tullut tehtyä... Sanoista tekoihin.
Treenattiin Ursan kanssa ihan porukan loppupäässä, joten otettiin alkuun itsenäistä treeniä. Hyppyneliötä ja putkea fiilispohjalta; vauhtia ja ulkokulmia, välistävetoja, takaakiertoja, treenattiin saksalaista, vekkausta, työntöä jne. Ei onkkelmia.
Lisäksi käytiin tekemässä puomia ja keppejä, molempiin pyrin hakemaan innokkuutta ja vauhtia. Ursa on nyt syksyn aikana hiffannut suhteellisen hyvin ylösmenon pysäytyksen ja tekee sitä välillä melkoisen napakastikin. Olen saanut liikkeenkin mukaan tähän eli mun ei tarvitse pysähtyä, että Ursa pysähtyisi, vaan Ursa pystyy jo jäämään kontaktille, vaikka itse jatkan eteenpäin. Otettiin muutamia pelkkiä ylösmenoja ja muutamia siten, että sai jatkaa loppuun asti namipalkalle.
Keppejä otin muutaman toiston namikipolle, hommaan tulee kyllä namin kanssa enepi vauhtia kuin ilman sitä.
OHJATTU TREENI
Harjoitus oli ihan kiva, mutta ei aiheuttanut meille mitään suurempaa haastetta - onnistuttiin siis varsin hienosti. :) Ekayrittämällä loppuun asti.
Ekakerralla otin kyllä ehkä piirun verran liikaa etumatkaa, joten putkelle ei tullut sellaista irtoamista kuin ilmeisesti oli tarkoitus, samoin pingoin vähän liian nopsaan 5- ja 6-hyppyjen väliin, mun liike loppui ja esteiden välistä ja takaakierrosta 6-hypyllä tuli vähän hitaahko. Puomin pysäytykset oikein mallikelpoiset, 8-hyppy onnistui pienellä vedolla hyvin, tiukalla kurvilla, samoin takaakierto siivekkeen ympäri 10-hypyllä onnistui. 12-hypylle saksalainen, pöydästä Ursa meinasi melkein tulla yli, mutta pysyi silti hyvin pöydällä.
Oikein hyvä suoritus jo tuo ensimmäinenkin, mutta viilattiin sitä lähinnä siten, että lähdin ihan samaan aikaan Ursan kanssa, lyhensin askelta niin, että Ursa pääsi irtoamaan putkeen enkä kiirehtinyt 6-hypylle. Ursalla (ja mulla) oli hyvä draivi päällä, joten se ei pysähtynyt puomin alastulolla (ylösmeno oli oikein napakka), en kuitenkaan viittinyt hinkata sitä, kun palkkasin mielummin innokkaasta menosta.
Otettiin irrallisena pariin kertaan pelkkä hyppy-pöytä-hyppy, jotta varmuus pöydälle menoon ja sinne jäämiseen kasvoi ja sitten vielä kolmas kerta. Jokaisella kerralla selvittiin sujuvasti maaliin, viimeisellä kierroksella tippui 10-hypyn rima. Ursa hyppää mielettömän tiukasti, joten vaara riman tiputuksiin tällaisissa kohdissa kasvaa, mutta pääosin Ursahan on aivan mielettömän hyppyvarma. Otettiin tässä kuitenkin muutama hyppytoisto erilaisilla tyyleillä, pitää itse vain väistää sivuetäisyydellä, niin Ursakin hyppää tilavammin.
Oikein onnistuneet treenit.
kouluttaja: Jari Hokkanen
Menin vajaa viikko sitten lupaamaan, että olen valmis tekemään kehittymisemme eten mm. sen, että rupean pitämään treenipäiväkirjaa tiuhemmin mitä ihan viime aikoina on tullut tehtyä... Sanoista tekoihin.
Treenattiin Ursan kanssa ihan porukan loppupäässä, joten otettiin alkuun itsenäistä treeniä. Hyppyneliötä ja putkea fiilispohjalta; vauhtia ja ulkokulmia, välistävetoja, takaakiertoja, treenattiin saksalaista, vekkausta, työntöä jne. Ei onkkelmia.
Lisäksi käytiin tekemässä puomia ja keppejä, molempiin pyrin hakemaan innokkuutta ja vauhtia. Ursa on nyt syksyn aikana hiffannut suhteellisen hyvin ylösmenon pysäytyksen ja tekee sitä välillä melkoisen napakastikin. Olen saanut liikkeenkin mukaan tähän eli mun ei tarvitse pysähtyä, että Ursa pysähtyisi, vaan Ursa pystyy jo jäämään kontaktille, vaikka itse jatkan eteenpäin. Otettiin muutamia pelkkiä ylösmenoja ja muutamia siten, että sai jatkaa loppuun asti namipalkalle.
Keppejä otin muutaman toiston namikipolle, hommaan tulee kyllä namin kanssa enepi vauhtia kuin ilman sitä.
OHJATTU TREENI
Harjoitus oli ihan kiva, mutta ei aiheuttanut meille mitään suurempaa haastetta - onnistuttiin siis varsin hienosti. :) Ekayrittämällä loppuun asti.
Ekakerralla otin kyllä ehkä piirun verran liikaa etumatkaa, joten putkelle ei tullut sellaista irtoamista kuin ilmeisesti oli tarkoitus, samoin pingoin vähän liian nopsaan 5- ja 6-hyppyjen väliin, mun liike loppui ja esteiden välistä ja takaakierrosta 6-hypyllä tuli vähän hitaahko. Puomin pysäytykset oikein mallikelpoiset, 8-hyppy onnistui pienellä vedolla hyvin, tiukalla kurvilla, samoin takaakierto siivekkeen ympäri 10-hypyllä onnistui. 12-hypylle saksalainen, pöydästä Ursa meinasi melkein tulla yli, mutta pysyi silti hyvin pöydällä.
Oikein hyvä suoritus jo tuo ensimmäinenkin, mutta viilattiin sitä lähinnä siten, että lähdin ihan samaan aikaan Ursan kanssa, lyhensin askelta niin, että Ursa pääsi irtoamaan putkeen enkä kiirehtinyt 6-hypylle. Ursalla (ja mulla) oli hyvä draivi päällä, joten se ei pysähtynyt puomin alastulolla (ylösmeno oli oikein napakka), en kuitenkaan viittinyt hinkata sitä, kun palkkasin mielummin innokkaasta menosta.
Otettiin irrallisena pariin kertaan pelkkä hyppy-pöytä-hyppy, jotta varmuus pöydälle menoon ja sinne jäämiseen kasvoi ja sitten vielä kolmas kerta. Jokaisella kerralla selvittiin sujuvasti maaliin, viimeisellä kierroksella tippui 10-hypyn rima. Ursa hyppää mielettömän tiukasti, joten vaara riman tiputuksiin tällaisissa kohdissa kasvaa, mutta pääosin Ursahan on aivan mielettömän hyppyvarma. Otettiin tässä kuitenkin muutama hyppytoisto erilaisilla tyyleillä, pitää itse vain väistää sivuetäisyydellä, niin Ursakin hyppää tilavammin.
Oikein onnistuneet treenit.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
