Paimenkoira. :)

URSAN 3.lk KILPAILEVIEN AGILITYTREENIT 10.7.2008

Tänään oli radanpätkä, joka oli ymmärtääkseni sovellettu jostain Agirodun yhteydessä olleista kilpailusta, 3.lk radalta tietty.

Rata oli ihan hauska. Omien harppojalkojen kanssa on suorilla tekeminen, kun meinaan juosta käännöksen kohdalla siivekkeeseen... Radalla oli useampi ansapaikka kontakteille, mutta ilokseni Ursa ei kertaakaan karannut niille. :) (Yritti kyllä, kun ohjaus meni pipariksi, mutta sain ärräpäiden saattelemalla sen muuttamaan suuntaa.)

Tehtiin rata pariin kertaan. Ensin kilpailun omaisesti alusta loppuun ja toisella kierroksella säädettiin itse kunkin ongelmakohtia.

Sain siitä kiitosta, että osaan käännöksissä ainakin pääosin rytmittää menoani oikein. Lisäksi en luovuta, vaikka ohjaus hukkuu ja koko tiimi tipahtaa kartalta. Yritän silti, vaikka tilanne näyttää epätoivoiselta - olen kyllä huomannut, että hirmuisen moni luovuttaa, lopettaa yrittämästä

OHJATTU

Sama aita kierrettiin radanpätkässä kolme kertaa samalta puolelta ja joka kerta rata jatkui eri suuntaan. Tässä meinasi tulla välillä unohdus...

Pitkiä kuljetuksia, takaakiertoja, takaahyppyjä, hankala keppikulma, kontakteja, ansaputkia, pari okseria, pituus. Kaikennäköistä, vaan ihan hauska rata oli. :)

Ensimmäisen takaakierron (3. este) vein alta pois peruuttaen Aalle. Seiskalla takaaleikkaus, valssi kasille. Puomilta kymppihyppy niinikään alta peruuttaen, putkeen lähetykset oli hienoja, olin tarkkana kohdan kanssa, vaikka olin Ursan vasemmalla puolella ja liike vei myös puomille - Ursa ei varastanut. Kepit törkkäisten (= ohjattu pujottelu). 14. hypyn alta peruuttaen, koira hallussa, 13-14 esteiden suuntaisesti, edestälähetys putkeen ja takaaleikkaus. Kummallakin kerralla meinasin juosta okserin oikeaan siivekkeeseen....

Ursa hyppää hienosti, oksereilla ei tiputtele ja pituus hallussa. Yksi rima tuli alas ekalla kerralla, kasihypyllä olin Ursan hypyn tiellä ja aivan liian lähellä, joten tiputti riman. Muuten no problems.

Puomin ylösmenot Ursa loikkii. Perskutas. Ekalla kerralla oli hilkulla, seuraavilla kerroilla järkättiin nami ylösmenolle, yhden kerran ohitti namin, huomasi sen vasta liian myöhään, seuraavalla kerralla stoppasi nappasemaan herkun. Täytyy ryveta pitämään nakkia ylösmenolla. Alasmenolla istuu kyllä hyvin, jos keskityn itse, Ura toimii kyllä ihan kuin minäkin, jos minä hutiloin, niin sitten se peilautuu myös Ursaan.

Hauska yksityiskohta, kun Tuija spekuloi treenien tiimellyksessä eri koirien eroja. Ursa on hyvin ohjautuva, eikä paineistu työskennellä ohjaajan lähellä. Sanoi, että Ursa on paimenkoira.... Toki, tiedän, niin onkin, tätä yritän aina toitottaa, vaan yleensä asiaan perehtymättömät mieltää lapinkoiran helposti pystykorvaksi tms. Lämmittää aina mieltä, kun joku ymmärtää sen, mitä nämä nyt oikeasti oikein ovatkaan. :)