HIPPA - JATKO1 AGITREENIT ti 8.2.2011
kouluttaja: Minna Räsänen
Tuurataan Hipan kanssa Minnan jatkoryhmässä. Ekakerta oli vähän säätämistä. Tauon aikana neiti ei ole vaivannut päätään agilityn ajattelemisella, erityisesti hankaluutta aiheutti peräkkäisten esteiden suorittaminen (alkeiskurssilla Hippa kyllä suoritti parhaimmillaan 3-4 estettä peräkkäin, joten toivoa paluuseen on...).
Hippa muisti loistavasti puomin suorituksen, pari kertaa otettiin hihnassa, mutta niiden jälkeen pystyikin Hipan päästämään vapaaksi, sillä se ei ollut ryntäilemässä minnekään. Tasainen puominylitys, namin syöminen ja kontaktille 2on-2off istahtaminen. Luvalla pois. Upeaa Hippa! Molemmat puolet toimi hyvin. Myös Aa toimi hyvin. Hippa kiipesi esteelle epäröimättä. Nami oli alustalla maassa, mutta otin Hipan lisäksi Aan alla vastaan, että saatiin suora alastulo. Hipalla on ollut se ropleemi, että se istuu kontaktille oikea kylki edellä, jolloin valahtaa oikeasta asennosta, vaikka muuten olisikin ottamassa kontaktia toivotulla tavalla.
Neljä keppiä ohjureilla. Taidettiin molemmat olla yhtä hämmennyksissämme. Hippa ihmetteli vähän ohjureita ja itse säädin väärien ohjaavien käsien kanssa (hankalaa, kun ei osaa sujuvasti enää vetää namikädellä, Ursan kanssa siitä vaiheesta on niiiiiin kauan). Kyllä se siitä vielä. :)
Rengas meni alkuun tosi hyvin. Pari kertaa matalalta, eikä Hippa epäröinyt yhtään. Korotettiin ja sama juttu, Hippa tuli hyvin läpi oikeasta reiästä. Sitten iski - harmi kyllä - ahneus ja saatiin muutama epäonnistunut suoritus, kun ahnehdittiin korkeutta. Matalammalta taas saatiin onnistumiset ja lopetettiin niihin.
Mutkaputkeen Hippa ei mennyt, suoraan ja loivalla kaarella olevaan putkeen kyllä. Niina palkkasi karvahanskalla putken päässä. Samoin otettiin Niina avuksi aidalla, jotta Hippa sai palkan muualta kuin minulta. Hipalle pitää samantien opettaa sitä, ettei palkka tule multa, se muutenkin hakee tosi paljon minun luo, eikä irtoa esteille.
Päästään onneksi myös itsenäísesti treenaamaan ja ehkä sitä myöten ruvetaan kehittymäänkin...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hipan meno kuulostaa varsin tutulta. Noita muisti ja suoritti renkaan (ylläri! ;) ja puomin hienosti, mutta hypyt ja putki meni vähän pelleilyksi. Ensimmäiset aidat juoksi kirjaimellisesti riman alta, tosin ne oli nostettu aluksi maxi-korkeuteen asti, jota hieman ihmettelin. Kun aitoja laskettiin, Noita tajusi hypätä niitten yli. Noidan kanssa huomasin myös saman ongelman - Noita on tosi paljon kädessä kiinni ja heti kun palkka tuli estesarjan lopusta kouluttajan kädestä, se teki itsenäisemmin hommia. Putkeenkaan Noita ei olisi heti mennyt, vaan kipitti ensin putken päällä ja sen jälkeen loikki putken ympärillä puolelta toiselle. Vasta kun käänneettiin putkea loivemmalle mutkalle ja nakitettiin kouluttaja putken päähän palkkaamaan, Noita muisti miten putkeen mentiinkään.
Iloista hösellystä meidän meno oli ensimmäisissä treeneissä. Siitä olin ylpeä, että pystyin huoletta päästäämään Noidan hihnasta, eikä se yrittänytkään lähteä seikkailemaan muilla maille vierahille. Keskittyi minuun ja yhdessä tekemiseen! Tosin nyt olisi kyllä lupa irrota hieman pidemmälle minun kädestä, siihen ja nimenomaan palkkaamiseen saadaan kyllä kiinnittää kurssin aikana huomioita. Ehkä se taas tästä, kun Noita ohjaajineen (!) saa jutun juonesta kiinni.
Lähetä kommentti