Kouluttamista taas tänään 20.8. Tällä kertaa puoli viidestä oli paikalla kolme aktiivista ja yksi tuli viiteen - eikä muita näkynyt (kaksi oli ilmoittanut poissaolostaan). Jäipä aikaa enempi muille.
Päivän teema oli irtoaminen ja takaaleikkaus. Itsenäisinä esteinä keinu, kepit, puomi ja pussi (joista viimeistä onneksi päästiin käyttämään, treenivuoron lopuksi alkoi sataa sen verran, ettei olisi tullut käyttämisestä mitään).
Ekatreeni oli tottakai helpompi, kolme aitaa, 90 asteen putki oikealle ja sen päässä aita. Tarkoitus oli aloittaa ohjaus niin, että koira oli oikealla, leikata takaa ennen putkea ja hyppyyttää koira vasemmalla viimeisen hypyn.
Toinen treeni oli sellainen, että kakkoshyppyä hilattiin enempi vasemmalle (myös putken suuta säädettiin niin, että koiran näkymä olisi suora), nyt tarkoitus oli se, että ohjaaja on alussa koiran vasemmalla puolella, leikkaa takaa ykkös- ja kakkoshypyn välissä ja antaa koiran irrota suoralla putkeen, josta vielä vika hyppy.
Pikkasen eritasoinen ryhmä tänään. Pari, joilta suoritukset onnistuivat melkein muitta mutkitta ja pari joita ei oikein sytyttänyt. Pitäisi keksiä ratkaisu sellaisen koiran irtoamiseen ja palkkaamiseen, joka ei juuri irtoa ohjaajan edelle, eikä myöskään erityisen mieluusti irtoa vieraan ihmisen tykö, ei ole kiinnostunut leluista. Haastava koira. Harjoitukset jäivät sen koiran osalta vähän vajaiksi, ei tunnu kestävän paljoa toistoja, melkein pitäisi saada kerralla purkkiin... Päätti herra suurimmalta osin vain - maanitteluista huolimatta - jäkittää paikallaan. Eräs oli ekaa kertaa treenaamassa tänään ja arkaili muita koiria ja kolahduksia, oli menossa kokoajan pois. Arempi tapaus, joka kyllä hetkeksi syttyi ja nosti häntänsäkin menossa, vaan kahden esteen sarjaan jäi. Suosittelin "sosiaalistamaan" ja palkkaamaan paljon, liikkumaan kentällä ja kuuntelemaan suorituksia, siedättämään koiraa, ettei ahdistaisi niin.
Yksi on kyllä ihan suosikki, eräs valkoruskea pikkuneiti. Ihana sporttimimmi. :)
Lopuksi, kun aikaa jäi (yllätys, yllätys! :D ), niin katselin koirakoiden keppisuoritukset läpi ja annoin vinkkiä. Hyvällä mallilla näyttää olevan.
keskiviikko 20. elokuuta 2008
tiistai 19. elokuuta 2008
Rautalankamalleja
Sitä on tullut itselleen kovin ankaraksi ja vaatii, että tekee seikkaperäisen selonteon joka treenistä tms. harrastamiseen liittyvästä. Kun aika ei riitä ja iskee ahistus, niin jääpi kokonaan kirjaamatta ylös. Siksipä tästä päivästä ihan lyhkänen informaatiopätkä, ratapiirros liittyy mukaan myöhemmin.
URSAN 3.LK AGITREENIT 19.8.2008
Eka radan pätkä meni ok, elikkäs ilman virheitä. Valssi, valssi, valssi, valssi, valssi, valssi, valssi... Kauhiat humpat oli radalla. Tiukkana sai olla, kun parissa kohtaa oli puomin kontakti houkutteena.
Toisella kierroksella muutettiin rataa pikkuisen ja jo löytyi enempi takkua. Takaakiertoihin se ei lähtenyt yhtään, oli mukamas unohtanut... Piti rautalangasta vääntää neidille. Keppien pari viimeistä väliä se jätti pujottelematta parina peräkkäisenä kertana, kunnes taas taivuteltiin rautalankamallia. Kun vihdoin lähti kiertämään takaa, niin oli hidas, mässytti vain Aan alastulolta saamaansa makkaranpalasta ja tepsutteli hiljakseen esteen taakse.
Kakkospätkä otettiin medihypyillä uudelleen pikku tauon jälkeen. Vieläkään ei takaakierrot onnistunut ilman vääntämistä ja lantioliikkeitä, ilman että polvetkin olivat mukana taivutuksissa, koko kroppa korkkiruuvvilla, jotta neiti suvaitsi kiertää takaa. Vauhtia sentään saatiin.
Kontakteja otin nyt juoksukontakteina, ohjasin kädellä alas ja tosi näppärästi sentään nämä otti.
Hajut kiinnosti tavallista enemmän, josko Ursa keksisi aloitella juoksujaan - pliis!
URSAN 3.LK AGITREENIT 19.8.2008
Eka radan pätkä meni ok, elikkäs ilman virheitä. Valssi, valssi, valssi, valssi, valssi, valssi, valssi... Kauhiat humpat oli radalla. Tiukkana sai olla, kun parissa kohtaa oli puomin kontakti houkutteena.
Toisella kierroksella muutettiin rataa pikkuisen ja jo löytyi enempi takkua. Takaakiertoihin se ei lähtenyt yhtään, oli mukamas unohtanut... Piti rautalangasta vääntää neidille. Keppien pari viimeistä väliä se jätti pujottelematta parina peräkkäisenä kertana, kunnes taas taivuteltiin rautalankamallia. Kun vihdoin lähti kiertämään takaa, niin oli hidas, mässytti vain Aan alastulolta saamaansa makkaranpalasta ja tepsutteli hiljakseen esteen taakse.
Kakkospätkä otettiin medihypyillä uudelleen pikku tauon jälkeen. Vieläkään ei takaakierrot onnistunut ilman vääntämistä ja lantioliikkeitä, ilman että polvetkin olivat mukana taivutuksissa, koko kroppa korkkiruuvvilla, jotta neiti suvaitsi kiertää takaa. Vauhtia sentään saatiin.
Kontakteja otin nyt juoksukontakteina, ohjasin kädellä alas ja tosi näppärästi sentään nämä otti.
Hajut kiinnosti tavallista enemmän, josko Ursa keksisi aloitella juoksujaan - pliis!
perjantai 15. elokuuta 2008
Irtoaminen & haltuunotto.
Kouluttamista taas viime keskiviikkona 13.8.2008. Jatko2:lle oli nyt aiheena irtoaminen ja haltuunotto. Itsenäisinä keinu, kepit ja rengas, sekä kaksi hyppyä, joiden kanssa sai "leikkiä", lähinnä takaahyppyä, ne jotka taitavat pystyivät ottamaan myös välistävetoja tms.
Aloiteltiin jo 16.30 ja tällä kertaa saatiin aikataulukin kestämään. ;) (Vaikka edelleen sitä vain tuli pikkasen kiire, olen kyllä hidas kouluttamaan.....)
Irtoaminen tuotti huomattavasti enemmän ongelmia mitä haltuunotto. Toki joukossa oli pari kirkasta tähteä, jotka irtosivat muitta mutkitta aita-okseri-aita-putki suoralla. Moni koira hakeutuu vielä hypyn jälkeen ohjaajaan. Kun ohjaajan rintamasuunta oli suoraan eteenpäin ja eteneminen suoraviivaista, sekä käskyt ajoissa, niin koirat painelivat mielellään putkeen.
Joku alitti esteet estoyrityksistä huolimatta, joku ei ihan mielellään juossut minua kohti, vaikka oli herkut jaossa, joku tarvitsi vähän herättelyä pystyäkseen keskittymään. Kaikki kuitenkin onnistuivat! Jonkun verran tasoeroa ryhmässä on, mutta jatkossahan sen näkee - yksi osaa yhden jutun paremmin ja toinen toisen.
Ensin yhden hypyn takaa, sitten koko suoralta, kummankin puolen. Olin palkkaamassa suoran päässä joko namein tai leluin, toiset tarvitsivat enemmän kontaktia suoran päästä, jotkut menivät ihan ohjaajan käskyillä suoraan.
Haltuunotto onnistui liki kaikilla aivan ekakerralla. Otettiin yhdellä aidalla ja Uun mallisen putken "väärään päähän" vastakkaisella kädellä. Saapi nähdä, koska kykenevät tekemään saman vauhdista ja useamman esteen jälkeen.
Ensi kerralla jatketaan irtoamisella edellen ja kakkosteemana takaahyppy, johon liittyen kotiläksy, lelun heittoa ja koiran linjan takaaleikkaamista ja namiavusteisesti takaaleikkausta (onnistunee pikkukoirilla helpommin).
Aloiteltiin jo 16.30 ja tällä kertaa saatiin aikataulukin kestämään. ;) (Vaikka edelleen sitä vain tuli pikkasen kiire, olen kyllä hidas kouluttamaan.....)
Irtoaminen tuotti huomattavasti enemmän ongelmia mitä haltuunotto. Toki joukossa oli pari kirkasta tähteä, jotka irtosivat muitta mutkitta aita-okseri-aita-putki suoralla. Moni koira hakeutuu vielä hypyn jälkeen ohjaajaan. Kun ohjaajan rintamasuunta oli suoraan eteenpäin ja eteneminen suoraviivaista, sekä käskyt ajoissa, niin koirat painelivat mielellään putkeen.
Joku alitti esteet estoyrityksistä huolimatta, joku ei ihan mielellään juossut minua kohti, vaikka oli herkut jaossa, joku tarvitsi vähän herättelyä pystyäkseen keskittymään. Kaikki kuitenkin onnistuivat! Jonkun verran tasoeroa ryhmässä on, mutta jatkossahan sen näkee - yksi osaa yhden jutun paremmin ja toinen toisen.
Ensin yhden hypyn takaa, sitten koko suoralta, kummankin puolen. Olin palkkaamassa suoran päässä joko namein tai leluin, toiset tarvitsivat enemmän kontaktia suoran päästä, jotkut menivät ihan ohjaajan käskyillä suoraan.
Haltuunotto onnistui liki kaikilla aivan ekakerralla. Otettiin yhdellä aidalla ja Uun mallisen putken "väärään päähän" vastakkaisella kädellä. Saapi nähdä, koska kykenevät tekemään saman vauhdista ja useamman esteen jälkeen.
Ensi kerralla jatketaan irtoamisella edellen ja kakkosteemana takaahyppy, johon liittyen kotiläksy, lelun heittoa ja koiran linjan takaaleikkaamista ja namiavusteisesti takaaleikkausta (onnistunee pikkukoirilla helpommin).
lauantai 9. elokuuta 2008
Menevää hyllytystä.
Taas sataa, onneksi päästiin alta pois - tänään ei juuri kastuttu, vaikka uhka oli yllä.
Olimme siis Varkaudessa kisaamassa. Varsin onnistunut päivä, peilaten enempi omaan olotilaan ja suoritusten sujuvuuteen, kuin varsinaiseen tulossaldoon. ;)
Olimme siis Varkaudessa kisaamassa. Varsin onnistunut päivä, peilaten enempi omaan olotilaan ja suoritusten sujuvuuteen, kuin varsinaiseen tulossaldoon. ;)
VARKAUS 9.8.2008
Tuomari Eija Berglund
Maxi3, A-kisa, ihanneaika 51.
Tulos HYL.
Maxi3, B-kisa, ihanneaika 47.
Aikavirhe +1,03. Ratavirheet 0.
Tulos 1,03. Sijoitus 5./20.
Maxi3, C-kisa hr, ihanneaika 36.
Tulos HYL.
A-KISA
Rataa oli kiva tehdä, Ursassa oli vauhtia ja se suoritti hyvin kaikki kontaktit. Ursa kuunteli hyvin, eikä yrittänytkään varastaa minnekään. Ainoa virhe, hylkäävä virhe, tapahtui kun itse oletin liikaa. En ottanut Ursaa vastaan puolivalssilla, kuten olisi pitänyt, vaan vedätin suoraan, jolloin Ursa kiersi 8. hypyn väärältä puolelta.
Tämä hylkäävä virhekään ei saanut pilattua sitä, että rata oli hyvä ja sujuva, nätti. (Ainiin, kyllähän se aloitti kepit väärin, itse siis vedätin liikaa siinä kohtaa, kun Ursa valitsi oikeaa väliä. Tarkoitus oli jättäytyä vähän taustammalle, mutten sitten kuitenkaan malttanut tarpeeksi.)
B-KISA
Edelleen jatkui varma ja sujuva työ. Ei moitteen sijaa, paitsi... - ihanneaika ylittyi himpun verran. Loppujen lopuksi nolla oli vain 4:n sadasosasekunnin päässä. Voi se joskus olla niin täpärällä, näin täpärällä ei ole koskaan ollutkaan, tämä ohitti ykkösluokan tuloksen, jossa puhtaalla radalla ylitettiin ihanneaika 1,30 sekunnilla eli nolla (<>
Ei voi silti olla kuin tyytyväinen. Alun kieputuksistakin selvittiin kunnialla. Hienoa Ursa!
C-KISA 
Ihanneaika oli niin tiukka ja rata kiemurainen, etten edes olettanut, että päästäisiin ihaneaikaan, uskaltauduin siis ottamaan tätä riskillä. Sellaisilla ohjauskuvioilla, joita en ole juuri ennen kisoissa uskaltanut käyttääkään.
Alun kiemurat onnistui loistavasti! :D Kepeille uskaltauduin kääntämään sylikäännöllä - jota olen kyllä aktiivisesti treenannut tuolla omalla 4-harjanvarren sarjalla, joten tiesin, että Ursa sen osaa - itse vain en osannut. ;) Olisi pitänyt kääntää sylissä vähän etäämmällä keppien alusta (askelkin taaksepäin olisi riittänyt), Ursa kääntyi kyllä hyvin, mutta aloitti toisesta välistä vasta ... kaksi kertaa. Tästä siis jo kaksi kieltoa, kolmannella Ursa menikin jo oikein.
Kolmas kielto saatiin taas paikassa jossa tein jotain erilaista. Edelleen halusin kokeilla sylikääntöä. 15-16 puolivalssilla välistä, 16-esteelle sylikäännöllä, mutta 17-esteen Ursa kielsi, ei siis sylin jälkeen irronnut hakemaan - tai minä en irronnut. ;) Olisi ripeästi pitänyt liikkua Ursan avuksi, vaan hitailin.
Muut kiemurat kuitenkin onnistui oikein hienosti ja sujuvasti, joten enpä valita, vaikka kolme kieltoa tulikin, jotka yhdessä johtivat hylkyyn. Ursa oli oikein menoisalla päällä ja meillä oli oikein kivaa - se on kaiken aa ja oo, jätti varmasti hyvän mielen, vaikka kisakirja jäikin ilman merkintöjä. ;)
Saapa nähdä päästäänkö ensi viikonloppuna Kuopioon kisaamaan ja lappalaiskoirien rotumestaruuteen. Odottelen Ursan juoksuja alkavaksi melkeinpä hetkenä minä hyvänsä, joten päivä kerrallaan mennään tässä vaiheessa.
keskiviikko 6. elokuuta 2008
Aikataulu repeää.
Ekan kerran kouluttamassa tänään (vaikka vedettiinhän me Riikan kanssa se lappalaiskoirien agi aikaisemmin kesällä). Jatko2 ryhmä työn alla (rotuja mukana monenlaista russeli, kääpiöpinseri, bichon frisé, harjis, bortsu, aussie x2, nahkacollie).
Ensimmäisen kerran ideana oli kartoittaa sitä millaisia koirakoita touhussa on mukana. Kuusi kahdeksasta oli paikalla ja ihan ensimmäisenä mieleen jäänyt oli se, että tunti on hyvin, hyvin lyhyt aika treenata... Mulla hajosi aikataulu ihan täysin käsiin. :(
Kiire tuli. Harmittaa vietävästi. Erityisesti maxi-koirakot saivat varmasti kärsiä siitä, että ei ollut aikaa paneutua ongelmiin. Harmi juttu, ehkei ainakaan kaikki treenaajat lähteneet hyvillä mielin kotiin, että olisivat aidosti onnistuneet. Noo.... enemmänhän tämä eka kerta oli sitä varten, että itse pääsen jyvälle siitä, millaisia treenaajat ovat.
Onneksi valtavia tasoeroja ei ollut. Erityisesti maxeissa oli potentiaalia, toki mineissäkin... ;) - vaan ehkä sitä pitää maxien ohjausjuttuja itselleen lähempinä, ymmärtää niitä paremmin, kuin "hippiäisten" vedätystä. ;) Hyviä, vauhdikkaita koiria, jotka osasivat jo lukea itsekin esteitä. Ei pitkälle, mutta jonkin verran kuitenkin. Pääosin ongelmat pyöri sen parissa, ettei koirat irtoa ohjaajasta, vaan kokoajan kysyvät - onneksi tällainen ropleema, kuuluu ihan tälle tasolle ja sitä on näppärä viedä eteenpäin, korjaantuu myös kuin vahingossa eteenpäin mennessä.
Päivän treeni oli aika monelle liian vaikea ja varmasti pitkäkin, pyrin stoppaamaan aina putken jälkeen. Harmittaa edelleen, että aikaa ei ollut niin paljon, mitä olisi halunnut. Onneksi melkein kaikille kävi se, että aloitetaan jatkossa treenit jo 16.30, joten saadaan puoli tuntia lisää treeniaikaa, eikä toivottavasti tule niin kiire.
OHJATTU
Ensimmäisen kerran ideana oli kartoittaa sitä millaisia koirakoita touhussa on mukana. Kuusi kahdeksasta oli paikalla ja ihan ensimmäisenä mieleen jäänyt oli se, että tunti on hyvin, hyvin lyhyt aika treenata... Mulla hajosi aikataulu ihan täysin käsiin. :(
Kiire tuli. Harmittaa vietävästi. Erityisesti maxi-koirakot saivat varmasti kärsiä siitä, että ei ollut aikaa paneutua ongelmiin. Harmi juttu, ehkei ainakaan kaikki treenaajat lähteneet hyvillä mielin kotiin, että olisivat aidosti onnistuneet. Noo.... enemmänhän tämä eka kerta oli sitä varten, että itse pääsen jyvälle siitä, millaisia treenaajat ovat.
Onneksi valtavia tasoeroja ei ollut. Erityisesti maxeissa oli potentiaalia, toki mineissäkin... ;) - vaan ehkä sitä pitää maxien ohjausjuttuja itselleen lähempinä, ymmärtää niitä paremmin, kuin "hippiäisten" vedätystä. ;) Hyviä, vauhdikkaita koiria, jotka osasivat jo lukea itsekin esteitä. Ei pitkälle, mutta jonkin verran kuitenkin. Pääosin ongelmat pyöri sen parissa, ettei koirat irtoa ohjaajasta, vaan kokoajan kysyvät - onneksi tällainen ropleema, kuuluu ihan tälle tasolle ja sitä on näppärä viedä eteenpäin, korjaantuu myös kuin vahingossa eteenpäin mennessä.
Päivän treeni oli aika monelle liian vaikea ja varmasti pitkäkin, pyrin stoppaamaan aina putken jälkeen. Harmittaa edelleen, että aikaa ei ollut niin paljon, mitä olisi halunnut. Onneksi melkein kaikille kävi se, että aloitetaan jatkossa treenit jo 16.30, joten saadaan puoli tuntia lisää treeniaikaa, eikä toivottavasti tule niin kiire.
OHJATTU
Itsenäisinä esteinä kepit, puomi, keinu ja ohjauskuviona takaahyppy - näistä en tiedä YHTÄÄN, miten porukalla meni, ei paljon kerinnyt vilkuilla (Pöh.). Kotiläksyksi annoin käteentulemista (haltuun oton alkeet) ja esim. puun, pensaan tms. kiertämistä (takaakierto) - molempia kummankin puolen.
ITSENÄINEN (takaahyppy)
Seuraavilla kerroilla ihan selkeästi lyhyemmät kuviot (mikä on alunperin ollut kyllä tarkoituskin, että keskitytään yhteen juttuun ja viedään sitä muutamalla esteellä eteenpäin). Katsotaan miten minäkin kehityn tässä matkan varrella. ;)
Pikku anekdootti tähän. Eräällä repesi housut iloisesti ritskahtaen toisen koirakon yhteydessä, kun kyykisteli pitäen pientä karvaista lähdössä kiinni... Jipii! En tiedä hävettikö vai naurattiko enemmän. :D
Muumimamma tykittää.
LUNAN MÖLLIRYHMÄN AGITREENIT 6.8.2008
Lunan treenit ensin alta pois. Syyskausi alkuun, nyt ollaan mölliryhmässä. Mammassa oli kivasti vauhtia! :D Oikein yllätyin. Minnan vinkki otettiin käyttöön ja rimat oli suosiolla 40-45cm korkeudella - teki ihmeitä! Luna ei ohittanut yhtäkään estettä ja pysyi ohjauksessa, toki sitä pitää viedä kädessä ja jokaiselle esteelle, kun se ei juuri lue itse vielä, mutta hienoa hienoa!
Tuonosen Väne vetää meille syksyn treenejä. Eka kerta oli lähinnä sitä varten, että pääsi jyvälle siitä millaisia koirakoita porukassa on. Lähinnä Lunan kanssa vannottiin tänään valssien nimeen.
Muurilla se otti molemmilla kerroilla tukea - tulikohan palikoitakin alas...? Puomin ylösmenolla nami, alastulolla juoksukontaktina ja nami kädestä. Ohjaukset onnistui radalla ok., vaikka tietysti Luna on ihan eri juttu kuin Ursa.
Eka pätkä meni tosi hienosti (lukuunottamatta muuria), toka pätkä meni myös hienosti, vaikka pussiin mennessä valssi oli sen verta kökkö, ettei Luna heti bongannut oikeaa suuta - ei kuitenkaan olisi ollut kisoissa kielto, sen verran sujuva kuitenkin.
Kepeistä olen ÄÄRIMMÄISEN iloinen. :D Eka kerta meni mahtavasti, oikealla puolella ohjaus ja vastakkaisella kädellä näyttö, mutta mitään käden vispaamista en harrastanut - en vauhdissa edes tajunnut harrastaa tai olla yhtään epävarmana. Se oli hienoa!! Takaakierto ja valssi viimeisille esteillekin ok.
Kolmantena otettiin pikakierroksella koko treeni alusta loppuun. Harmitti, etten kiireaikataulussa tajunnut edes miettiä kieltäytyväni. Tässä sitten tuli niitä virheitä - meille olisi riittänyt ne ekat onnistuneet n. 10 esteen pätkät. Ensimmäisen putken se kielsi, vaan onneksi touhusi, epälunamaiseen tapaa yritti jotain ja hyppelehti putken päällä. ;) Positiivista sinänsä, ettei jäänyt vain "juu-juttelemaan", vaan puuhasi. Muurin palikat toistamiseen. Pussin jälkeisen aidan kielsi, samoin keppien jälkeisen takaakierron... Kepit meni edelleen hienosti, vaikka nyt jo tajusin olla epävarmempi... (Hö.)
Pääasiassa kuitenkin jäi hyvä mieli, pitää pitää mamman rimat alhaalla niin, että saadaan vauhtia ja iloa, ei tehdä tästä liian vakavaa puurtamista - vaikka ei sitten ikinä kisattaisikaan... (Voihan korkeushyppyä treenata sitten erikseen.... Hope.)
Lunan treenit ensin alta pois. Syyskausi alkuun, nyt ollaan mölliryhmässä. Mammassa oli kivasti vauhtia! :D Oikein yllätyin. Minnan vinkki otettiin käyttöön ja rimat oli suosiolla 40-45cm korkeudella - teki ihmeitä! Luna ei ohittanut yhtäkään estettä ja pysyi ohjauksessa, toki sitä pitää viedä kädessä ja jokaiselle esteelle, kun se ei juuri lue itse vielä, mutta hienoa hienoa!
Tuonosen Väne vetää meille syksyn treenejä. Eka kerta oli lähinnä sitä varten, että pääsi jyvälle siitä millaisia koirakoita porukassa on. Lähinnä Lunan kanssa vannottiin tänään valssien nimeen.
Muurilla se otti molemmilla kerroilla tukea - tulikohan palikoitakin alas...? Puomin ylösmenolla nami, alastulolla juoksukontaktina ja nami kädestä. Ohjaukset onnistui radalla ok., vaikka tietysti Luna on ihan eri juttu kuin Ursa.
Eka pätkä meni tosi hienosti (lukuunottamatta muuria), toka pätkä meni myös hienosti, vaikka pussiin mennessä valssi oli sen verta kökkö, ettei Luna heti bongannut oikeaa suuta - ei kuitenkaan olisi ollut kisoissa kielto, sen verran sujuva kuitenkin.
Kepeistä olen ÄÄRIMMÄISEN iloinen. :D Eka kerta meni mahtavasti, oikealla puolella ohjaus ja vastakkaisella kädellä näyttö, mutta mitään käden vispaamista en harrastanut - en vauhdissa edes tajunnut harrastaa tai olla yhtään epävarmana. Se oli hienoa!! Takaakierto ja valssi viimeisille esteillekin ok.
Kolmantena otettiin pikakierroksella koko treeni alusta loppuun. Harmitti, etten kiireaikataulussa tajunnut edes miettiä kieltäytyväni. Tässä sitten tuli niitä virheitä - meille olisi riittänyt ne ekat onnistuneet n. 10 esteen pätkät. Ensimmäisen putken se kielsi, vaan onneksi touhusi, epälunamaiseen tapaa yritti jotain ja hyppelehti putken päällä. ;) Positiivista sinänsä, ettei jäänyt vain "juu-juttelemaan", vaan puuhasi. Muurin palikat toistamiseen. Pussin jälkeisen aidan kielsi, samoin keppien jälkeisen takaakierron... Kepit meni edelleen hienosti, vaikka nyt jo tajusin olla epävarmempi... (Hö.)
Pääasiassa kuitenkin jäi hyvä mieli, pitää pitää mamman rimat alhaalla niin, että saadaan vauhtia ja iloa, ei tehdä tästä liian vakavaa puurtamista - vaikka ei sitten ikinä kisattaisikaan... (Voihan korkeushyppyä treenata sitten erikseen.... Hope.)
tiistai 5. elokuuta 2008
Kyllä me osataan - sittenkin!
URSAN 3.LK KILPAILEVIEN AGITREENIT 5.8.2008
Nyt alkoi viikon treenitauon jälkeen JATin syyskausi. Tällä kaudella (siihen asti kunnes juoksu ja toivottavasti mammaloma alkaa) kouluttajanamme Räsäsen Minna.
Uskomatonta kyllä, melkeinpä koko kesän ensimmäinen treenikerta, josta jäi aidosti hyvä ja positiivinen fiilis. :) Vihdoin saadaan positiivistakin palautetta ja koetaan, että onnistutaan. Eihän toki virheittä onnistuttu, mutta hyvin kuitenkin.
OHJATTU I
Nyt alkoi viikon treenitauon jälkeen JATin syyskausi. Tällä kaudella (siihen asti kunnes juoksu ja toivottavasti mammaloma alkaa) kouluttajanamme Räsäsen Minna.
Uskomatonta kyllä, melkeinpä koko kesän ensimmäinen treenikerta, josta jäi aidosti hyvä ja positiivinen fiilis. :) Vihdoin saadaan positiivistakin palautetta ja koetaan, että onnistutaan. Eihän toki virheittä onnistuttu, mutta hyvin kuitenkin.
OHJATTU I
Eka kompastus oli siinä, kun asetin Ursan niin, että se luki suoraan kolmanneksi esteeksi vitoshypyn. Lähinnä siksi Ursa sen valitsi, koska annoin liikaa "kuminauhaa" eli etuilin itse niin, että yhdessä tekeminen venahti. Samaan aikaan lähteminen sopii Ursalle kuitenkin ihan mainiosti, varsinmin kun tässä kohtaa ei ollut erityisesti kiire minnekään.
Taakse huiskasu ja alta peruutus 5-hypyllä onnistui ok, vaikka oma kordinaatio tällaisissa on hukassa. Juuri NYT tuli mieleen, sätin itseäni etten kokeillut tuohon kohtaan "saksalaista", se olisi todella voinut toimia aivan mainiosti, siinä minunkin on helpompi pysyä kartalta ja loogisemmin olla pois koiran tieltä. Pöh, kun ei tullut treeneissä mieleen!
Kepit Ursa meni tänään hienosti, treenien lopuksikin otin kertaalleen kepit - aivan loistavalla draivilla!
7-hypyn Ursa haki loistavasti takaa, vaikken ihan loppuun asti ohjannutkaan - olisi voinut tapahtua ohjaajan mokasta virhe ja kisaradalla ehkä jopa hylkäys, vaan oikein Ursa meni - molemmilla kerroilla.
12-13 välissä ajoissa kääntö ja peruutus valssille, jotta kurvista tiukka. Ei onkkelmia.
Aan kontakti oli ekakerralla KAMALA. Toisella kerralla pysäytin ja palkkasin. Toisella ohjatulla radalla ekakerralla sain kontaktin ok onnistumaan, mutta unohdin sen, että olin päättänyt laittaa namikipon alas. Otettiin siis vielä kertaalleen ja Ursalle nami alhaalla - hienosti meni!
Viimeiselle putkeen menolle ei saa olettaa, että koira menee, vaan viedä loppuun asti. Kummallakin kertaa Ursa kuitenkin meni radan ihan oikein, mutta takku näkyi.
OHJATTU II
Vastaanotto ykköseltä ja valssaus kakkoselta kolmoselle, veto putkeen, itse voi jäädä ihan vitoshyppyyn kiinni melkein, ei siis viedä koiraa kolmoshypylle, jottei se lukisi putken väärää päätä.
Vitosella vastaanotto. Kutosputken päässä mäkelät, lähetys kepeille ja takaaleikkaus (loistavaa!). Ysihypylle "wrap" - joka onnistui hienosti ja tiukasti sekin. Putkessa ääntä ja vastakkainen käsi & rintamasuunta niin, että koira ei juokse 11-hypyn ohi (ei kyllä ollut hilkullakaan).
Draivia täytyy saada. Härnätä ja haastaa Ursaa kokoajan myös radalla, tyyliin "Kumpi eka?" ja "Hähää!". Haukku siltä raikaa, jospa saisi sen haukkumisen kanavoitua tekemiseen - voisi vauhtikin lisääntyä vielä. Vaikka toisaalta lapinkoirat ovat haukkumalla paimentavia koiria, joten jonkun verran täytyy osata antaa anteeksi - vaan kyllähän Ursa välillä vähän liikaa läyskyttää...
Positiiviset mieliolot Minnan treeneistä. :D
Hyvällä tunteella viikonloppuna Varkauteen kisaamaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
