Jaksaa, jaksaa!

URSA - 3.LK KILPAILEVIEN AGITREENIT 25.11.2010
kouluttaja: Jari Hokkanen

Päivi oli toivonut tällaista ilmeisistikin Janitan ja Jaakon treeniä, joka oli kyllä suhteellisen hurja... Ursan kanssa vielä sentään jotenkuten kerkeää, sääliksi käy nopeampien koirien ohjaajia (mutta ei niitä, joiden koirat hakee upeasti suljettuun keppikulmaan).

Alkuosa vielä oli aikalailla helppoa kauraa (4-putkeen vein väliin jäävän hypyn ulkokautta, moni layeroi tämän kohdan, mutta meille se on hankalampaa. Homma onnistui hyvin, Ursan kanssa mahtuu tekemään, se ei väistä ohjaajaa, joten kaarros oli kaikesta huolimatta tiukka putkella.) Vaikein kohta oli keritä kahdesta suorasta putkesta huolimatta koiran edelle ja ohjaamaan sitä pujotteluun. Ursalla tämäntyyppinen rata kyllä onnistuu, mutta kyllä se kovastikin paljon kerkesi kysyä toisen putken ja keppien alun välissä, jäihän siihen väliin pitkä kuljetus ja matkaa sellainen noin 10m. Poispäinkäännöt toimi 11-hypyllä ja kepeillä. Omalla hätiköimiselläni, kiirehtimiselläni sain aikaan sen, että ekakierroksella Ursa tiputti 6-hypyn riman sekä keppien jälkeisen 15-hypyn riman. Molemmissa kohdissa aavistuksen omainen maltti toisella kierroksella piti rimat ylhäällä.

Puomin kontaktit Ursa otti molemmilla kerroilla upeasti. Napakka ylösmeno, vaikka alla oli jo 15 muuta estettä, jotta kierroksetkin olivat kiitettävästi nousseet. Toisella kierroksella oma kunto ei meinannut enää kestää, joten koska oma vauhti oli jolkottelua, myös Ursa jolkotteli Täytyy muistaa, että Ursa tekee juuri niin paljon ja niin täysillä, kuin mitä itsekin teen. Eipäs siis löysäillä siellä rapakuntoinen ohjaaja, vaan lähdetään lenkille kartuttamaan huippukuntoa!

Aata otettiin itsenäisenä, hyvin toimii, kun itse pysyttelen rinnalla, kun Ursa suorittaa, etten heti ota hirveästi välimatkaa. Napakka iloinen "Alas-alas." ja kädellä näyttö, heilautus ohimennessä, niin alastulot olivat tosi hyviä. Yksittäisellä hypyllä otettiin saksalaista molempiin suuntiin, sekä treenattiin flippiä. Ursa lähtee tapansa mukaan näihin hyvin, mujtta omaa liikkumista pitää näiden toistojen mukana hakea.

Viimeiset syyskauden treenit, viimeiset Viherlandialla treenattavat treenit - ikinä. Ensi vuoden alusta päästään omaan halliin, ei tarvitse roudata esteitä, muuttaa 3kk välein paikasta toiseen tai kärsiä huonoista treenialustoista. Otti koville tuo Kukkiksen pehmeä hiekkapohja, pehmeys oli luokkaa beachvolleykenttä... Ainakin jalkalihaksia kehittyi (kai, ehkä, toivottavasti).